Verkkosivu

Digitaalinen palvelumuotoilu on ajattelutapa, prosessikuvaus ja joukko erilaisia työkaluja, joita soveltamalla syntyy sujuvia käyttökokemuksia.

Laadukkaasti palvelumuotoiltu verkkosivu vastaa käyttäjien tarpeisiin ja tuottaa haluttuja liiketoiminnallisia tavoitteita. Palvelumuotoilu perustuukin aina vahvaan ymmärrykseen verkkosivun kohderyhmistä, tarkoituksesta ja tavoitteista.

Määrittelyssä konkreettisesti suunnitellaan ja dokumentoidaan, millainen verkkosivu ollaan toteuttamassa ja miten sen toteutus tehdään. Verkkosivun suunnittelun ja toteutuksen työmääräarvio tyypillisesti tarkennetaan määrittelyn perusteella, koska se kuvaa projektin sisällön ja laajuuden yksityiskohtaisesti.

Sisältörakenteella tarkoitetaan, mistä eri sivuista verkkosivun sisältö koostuu ja miten sivut on järjestetty suhteessa toisiinsa. Selkeä sisältörakenne auttaa käyttäjää löytämään etsimänsä informaation ja ohjaa käyttäjää toimimaan halutulla tavalla.

Ilman laadukasta sisältöä verkkosivulla ei tee mitään. Sisältö saa verkkosivun käyttäjän kiinnostumaan ja asiakkaan ostamaan. Siksi sisällön suunnitteluun sekä sisällöntuotantoon täytyy panostaa kunnolla.

Sisältöjen toteuttamista varten verkkosivulle tehdään erilaisia sisältöjen esitystapoja (”sisältömoduulit”) ja työkalut esimerkiksi otsikoiden, ingressien ja listauksien muotoiluun.

Käyttöliittymäksi (user interface, UI) kutsutaan mitä tahansa rajapintaa, jonka avulla käyttäjä vuorovaikuttaa käyttämänsä verkkosivun kanssa. Se siis määrittää, miten verkkosivua käytetään ja miten sujuvaa käyttö on.

Käyttöliittymäsuunnittelussa esimerkiksi päätetään, millainen on verkkosivun valikko ja miten käyttäjää ohjataan eteenpäin verkkosivulla.

Visuaalisen ilmeen suunnittelussa sitten väritetään ja kuvitetaan käyttöliittymä. Verkkosivun suunnitelma siis muutetaan rautalankamallista visuaalisesti näyttäväksi ja toimivaksi.

Huolellinen tekninen toteutus varmistaa, että verkkosivu toimii halutulla tavalla. Toteutuksessa käytetään moderneja työkaluja ja käytänteitä esimerkiksi versionhallinnassa ja koodimuutosten julkaisussa.

Verkkosivun sisältöjen hallintaan tyypillisesti toteutetaan helppokäyttöiset työkalut. Yleisimmin käytetty työkalu Suomessa on WordPress, mutta tarjolla on runsaasti myös muita vaihtoehtoja. WordPressin vahvuuksia ovat esimerkiksi räätälöitävyys, monipuolisuus ja helppokäyttöisyys sekä kehittäjän että ylläpitäjän näkökulmasta.

Keskeinen osa teknistä suunnittelua ja toteutusta ovat integraatiot, eli eri järjestelmien yhdistäminen, jotta tieto voi liikkua sujuvasti järjestelmien välillä. Tyypillisesti verkkosivuilta tehdään integraatioita esimerkiksi markkinoinnin automaation, toiminnanohjauksen (ERP) ja asiakashallinnan (CRM) järjestelmiin.

Tekniseen toteutukseen kuuluu myös verkkotunnukset, palvelinympäristön toteutus (”käyttöpalvelut”) ja tietoturvasertifikaatit.

Kun käyttäjä selaa verkkosivua, analytiikkaratkaisu tallentaa tapahtumat. Kerätyn datan perusteella tiedetään, miten verkkopalvelua käytetään, ja voidaan ohjata verkkosivun jatkokehitystä.

Erityisesti verkkokaupoissa mitattavan toiminnan laajuus on suurempi, kun mittaaminen ulottuu tuotevalintoihin ja ostamiseen asti.

Analytiikkaratkaisun osana voidaan toteuttaa myös laadullista tutkimusta, kuten käyttäjäkyselyitä ja käytettävyystutkimuksia.

Ennen verkkosivun julkaisua, se testataan huolellisesti eri päätelaitteilla ja selaimilla.

Testaaminen tehdään sekä käyttäjän että ylläpitäjän näkökulmasta. Siihen kuuluu teknisen toimivuuden lisäksi myös esimerkiksi sisältöjen esitystapojen ja muotoilujen läpikäynti.

• Verkkosivun sujuva toimivuus eri päätelaitteilla (”responsiivisuus”)
• Sisältö
• Toiminnallisuudet
• Integraatiot
• Saavutettavuus (kts. saavutettavuusohjeisto)
• Suorituskyky
• Uudelleenohjaukset

Voidaan hyvin sanoa, että työ vasta alkaa verkkosivun julkaisusta. Ylläpidossa ja jatkokehityksessä tehdään päivityksiä verkkosivun sisältöihin, toteutetaan uusia toiminnallisuuksia, seurataan verkkosivun tuloksia ja pidetään huolta verkkosivun tietoturvasta.