Älä anna uuden esteettömyys­direktiivin yllättää

Janne Hyyryläinen, Developer

Digin tulevaisuus

3.3.2022

Lukuaika 4 min

Käyttöliittymäsuunnittelua

Verkkosivujen ja verkkokauppojen, eli verkkopalveluiden, yksityinen sektori on saanut toimia melko rauhassa tähän asti, kun taas julkisella puolella on moukaroitu palveluiden saavutettavuutta kuntoon jo useamman vuoden ajan. Asiaan tulee nyt muutos – vuonna 2025 voimaan astuvan EU:n esteettömyysdirektiivin myötä myös yksityisesti toimivat verkkopalvelut  joutuvat uudistusten eteen.

Yhdenvertainen palvelu kuuluu meille kaikille

Digitaalinen esteettömyys, eli saavutettavuus, kuuluu meille kaikille käyttäjästä, laitteista ja avustavista teknologioista riippumatta. Saavutettavuuden jatkuva kehitys ja edistäminen ovat tärkeitä yhteiskunnallisia rakennuspalikoita, ja kun palveluista tehdään saavutettavia, on ihmisten helpompi olla osa yhteiskuntaa ja elää itsenäistä elämää. Me palveluiden tarjoajat olemme vastuussa siitä, että tarjoamme kaikille käyttäjille yhdenvertaisen palvelukokemuksen ikään tai rajoitteisiin katsomatta. 

Yhdenvertaisen verkkopalvelun olisi syytä toimia lähtötasona kaikelle tekemiselle, ja tätä tavoitetta tukee myös Euroopan unionin esteettömyysdirektiivi. Kyseinen direktiivi on valtavan laaja paketti, mutta mitä se käytännössä tarkoittaa ja miten se vaikuttaa verkkopalveluihin? 

Lyhykäisyydessään, direktiivin avulla pyritään parantamaan verkkopalveluita tekemällä niistä havaittavia, hallittavia, ymmärrettäviä ja toimintavarmoja kaikille käyttäjille. WCAG (Web Content Accessibility Guidelines) on ohjeistus verkkosisältöjen saavutettavuudesta. Tällä hetkellä vain julkiset ja yleishyödylliset toimijat ovat velvoitettuja noudattamaan WCAG 2.1 -saavutettavuusstandardia, mutta vuonna 2025 voimaan astuvan esteettömyysdirektiivin myötä saavutettavuus koskettaa myös yksityisen sektorin palveluita ja tuotteita. Lakia valmistellaan paraikaa, ja se on tuleva voimaan 28.6.2022 mennessä. Säännösten soveltaminen alkaa 28.6.2025 – palveluiden tarjoajille annetaan siis kolme vuotta aikaa sopeutua uusiin esteettömyysvaatimuksiin. Vuoden 2025 jälkeen kaikkien markkinoille tulevien tuotteiden ja palvelujen tulee olla esteettömyysvaatimusten mukaisia. Nyt on siis aika laittaa sivusto remonttiin ja ottaa saavutettavuus haltuun!

Monimuotoinen yleisö osaa vaatia

Vaikka nykyinen direktiivi koskeekin vain julkisia toimijoita, on se asettanut kovia vaatimuksia jo nyt myös yksityisen sektorin verkkopalveluiden saavutettavuutta kohtaan. Fyysisten palvelukontaktien ja kanssakäymisten vähentyessä varsinkin ikäihmiset kaipaavat helposti saavutettavia digitaalisia palveluita. Vaikka verkkokauppojen käyttö sujuukin monilta kuin vanhoilta tekijöiltä, saattavat juuri nämä kivijalkaliikkeissä asioimiseen tottuneet ikäihmiset olla pulassa. Samaan aikaan nuorempi käyttäjäkunta valitsee verkkopalveluja vahvasti omien aatteiden ja arvojen ohjaamina. Kuluttajat ovat nykyään entistä ympäristö- ja yhteiskuntatietoisempia ja samalla myös vaativampia haluamiensa palveluiden suhteen. Eikä siinä kaikki – kilpailijoita löytyy digitaalisen labyrintin joka kolkasta, ja paikallaan junnaava brändi tai yritys jää jalkoihin alta aikayksikön.

Saavutettavuus on loistavan digitaalisen palvelun kulmakivi ja se kertoo paljon organisaation arvoista.

Verkkopalvelun saavutettavuus ei ole mikään nopea projekti, jonka voi vain taputella valmiiksi seuraavan tehtävän siintäessä jo horisontissa. Se on prosessi, jonka eteen pitää tehdä aktiivisesti töitä ja jota ylläpidetään läpi koko organisaation toiminnan.

Saavutettavuus on loistavan digitaalisen palvelun kulmakivi ja se kertoo paljon organisaation arvoista. Saavutettavuuteen ja esteettömyyteen panostaminen saattaa tuntua valtavalta työrupeamalta, mutta se kannattaa ottaa kaiken suunnittelun lähtökohdaksi. Saavutettavuus ei ole pelkästään merkki laadusta, vaan se kertoo paljon brändistäsi, varmistaa että huomioit monimuotoisen asiakaskunnan ja takaa palveluidesi mutkattoman yhteensopivuuden eri alustoilla. Kun verkkopalvelun pohjarakenne on kerran myllätty kuntoon, on se kestävämpi ja helpommin kehitettävissä myös jatkossa.

Yhdenvertaisuus avainasemassa niin tekniselle kuin sisällölliselle tekemiselle

Miten yrityksen kannattaa lähteä remontoimaan verkkopalvelua saavutettavuuden näkökulmasta? Millä tavoin saavutettavuudesta tehdään luonnollinen osa tekemistä? 

Oli kyseessä sitten verkkokauppa, nettisivusto tai -palvelu, vaatii se korjaustoimenpiteitä kohdatakseen esteettömyysdirektiivin vaatimukset. Hyvä verkkopalvelu vaatii kaikkien käyttäjätarpeiden tunnistamisen sekä erilaisten päätelaitteiden ja apuvälineiden huomioimisen. 

Verkkopalvelujen esteettömyyteen liittyy aina sekä tekninen että sisällöllinen saavutettavuus. Teknisellä saavutettavuudella tarkoitetaan palvelun sujuvaa käyttöä teknisten apuvälineiden avulla – tähän sisältyy muun muassa virheetön, standardeja noudattaen tehty koodi. Sisällön saavutettavuus taasen tarkoittaa helposti ymmärrettävää, omaksuttavaa ja käytettävää sisältöä. Palvelun sisältöä voi parantaa esimerkiksi käyttämällä selkeää, helposti ymmärrettävää yleiskieltä, jaksottamalla tekstisisältöä ja välttämällä hankalia tai erikoisia termejä. Näiden aspektien lisäksi myös palvelun käytettävyys on oleellista saavutettavuuden kannalta. Hyvä ja jouheva käyttökokemus on usein merkki siitä, että palvelu on jo jollakin tasolla saavutettava.

Miten toteutus tapahtuu?

Saavutettavuus ja esteettömyys ovat tärkeitä, laadullisia ominaisuuksia, jotka tulee ottaa huomioon palveluiden elinkaaressa. On aina yrityksen oma päätös, miten heidän on helpointa käynnistellä koneisto kohti saavutettavuuden siivittämää huomista. Sivuston kosmeettiset ongelmakohdat, kuten värien kontrastit ja tekstin luettavuuteen vaikuttava fonttikoko, kuuluvat tyypillisiin pieniä muutoksia vaativiin korjauksiin. Näistä on helppo aloittaa ja siirtyä sitten kohti suurempia remonttikohteita.

Esimerkiksi näppäimistönavigointi ja ruudunlukulaitteen käyttö tulee mahdollistaa esteettömyysdirektiivin myötä.

Sivuston pinnan alla odotteleekin useampia tapoja, joilla vaikuttaa palvelun saavutettavuuteen. Esimerkiksi näppäimistönavigointi ja ruudunlukulaitteen käyttö tulee mahdollistaa esteettömyysdirektiivin myötä. Nämä muutokset vaativat tietenkin siihen tarvittavat työkalut, kuten myös sisältöä muun muassa kuvien alt-tekstien muodossa. WCAG 2.1:n korkein AAA-taso keskittyy enemmän itse sisältöön mutta myös astetta alemmalla AA-tasolla on sisällöllisiä vaatimuksia. Työkalu alt-tekstien syöttämiseen ei takaa sitä, että esimerkiksi kuvilla on alt-teksti – se on puhtaasti sisältötyötä.

Seuraavat askeleet

Näin pähkinänkuoressa voi siis sanoa, että direktiivin saavutettavuusvaatimukset ja monimuotoinen käyttäjäkunta asettavat korkean riman kaikille verkkopalveluille sekä julkisella että yksityisellä puolella. Taitava digikehityskumppani auttaa organisaatiota määrittelemään tarvittavat korjaustoimenpiteet, luoden vahvan pohjan esteettömyysdirektiivin mukaiselle verkkopalvelulle.

Verkkopalvelun saavutettavuuden vaatimat toimenpiteet eivät ole monimutkaisia tai kalliita, ja me Into-Digitalilla autamme mielellämme päivittämään yritysten ja organisaatioiden saavutettavuuden osaksi palvelun kehityskarttaa.

Me kartoitamme sivuston ongelmakohdat ja niiden korjaustoimenpiteet sekä laadimme kattavan saavutettavuusraportin. Prosessi jatkuu tästä eteenpäin korjaustöihin, jotka sisältävät niin teknisiä kuin visuaalisiakin toimenpiteitä esimerkiksi kontrastien suhteen. Kun remontti saadaan maaliin, on verkkopalvelusi valmis kohtaamaan kaikki esteettömyysdirektiivin asettamat saavutettavuusvaatimukset ajoissa! 

Janne Hyyryläinen

Janne on Into-Digitalin Developer. Vapaa-aika Jannella kuluu uidessa, vuodenajasta riippumatta.

Ryhdytäänkö töihin?

"*" näyttää pakolliset kentät

Nimetön

Kaikkia tietoja käsitellään tietosuojaselosteen mukaisesti.