Tämä on yrityksemme Into-Digitalin vuosikatsaus 2022, joka pyrkii kuvaamaan pian päättyvää vuotta mahdollisimman hyvin ja avoimesti. Lukuja, palkintoja, epäonnistumisia ja onnistumisia. Digikynässä tuttuun tapaan minä, yrityksemme toimitusjohtaja Aapo Mäki.
Lukijoille, joille emme ole tuttuja: teemme työksemme verkkosivujen, -kauppojen ja -sovellusten suunnittelua, toteutusta ja ylläpitoa.
Talous
Vuonna 2022 meidän tavoitteemme oli kasvaa 1,6 miljoonasta eurosta 2 miljoonaan euroon. Onnistuu.
Liikevaihtomme tulee olemaan karvan päälle 2,05 miljoonaa euroa (+28%). Liikevoitto puolestaan hipoo 285 tuhannen euron rajapyykkiä (+25%). Henkilöstökulut lähentelevät 1,2 miljoonan euron rajaa (+28%).
Seuraavassa graafissa on liikevaihtomme, liikevoittomme ja henkilöstökulumme kuukausittain. Marraskuun ja joulukuun osalta luvut ovat toistaiseksi vain tarkahkoja ennusteita.
Puhuin taloudestamme viimeksi toukokuussa 2022. Kirjoitus sai rutkasti positiivista palautetta. Jutussa kerroin, että vuoteen 2021 lähdettiin taannoin sillä ajatuksella, että liikevaihtomme kasvaisi vuonna 2021 1,3 miljoonasta eurosta 1,6 miljoonaan euroon. Onnistui. Vuodelle 2022 tavoite oli kasvaa 2,0 miljoonaan euroon. Onnistuu sekin. Ei vaivattomasti tokikaan, sillä töitä on tehty kaikilla sylintereillä aivan helvetisti.
Seuraavassa graafissa liikevaihtomme kehitys vuodesta 2019 alkaen. Kuvassa esitetään myös liikevoiton ja henkilöstökulujen kehitys.
Taloudellisesti vuosi 2022 on siis hyvinkin onnistunut. Aina kuitenkin tulee keksiä kehitettävää. Tässä tapauksessa epäonnistuminen lienee se, ettei liikevoittoprosentti tule olemaan yhtä korkea kuin viime vuonna. Tätä tosiasiaa kuitenkin omissa ajatuksissani pehmentää se, että tavoitteenamme oli kasvaa jopa kannattavuuden kustannuksella. Näinkin kannattava kasvu on siis todellisuudessa positiivinen yllätys.
Tarkan silmän lukunikkareille tiedoksi: puhun graafeissa tarkoituksella liikevaihdosta myyntikatteen sijaan, sillä se kuvaa operatiivista toimintaamme erinomaisesti. Meillä on alihankintaostoja tänäkin vuonna vain joitain kymmeniä tuhansia euroja, joista kaikki on sisaryhtiöltämme Ida Framilta. He ovat esimerkiksi suunnitelleet brändi-ilmeitä meidän asiakkaillemme.
Haluamme tehdä yhä isompia ja mielenkiintoisempia projekteja yhä kiinnostavampien asiakkaiden kanssa.
Kuten olen aikaisemmissa kirjoituksissani todennut: vaikka haluamme luonnollisesti tuottaa arvoa omistajillemme (jotka kaikki työskentelevät meillä), emme halua kasvaa vain kasvamisen vuoksi. Sen lisäksi haluamme tehdä yhä isompia ja mielenkiintoisempia projekteja yhä kiinnostavampien asiakkaiden kanssa.
Se, miksi kasvukäyrä näyttää tuolta, johtuu näkemykseni ja toisaalta myös lukujen perusteella kahdesta päätekijästä: olemme ihan tosi hyviä ja toisaalta olemme melko hyviä markkinoimaan sitä, että olemme hyviä.
On myös mukava todeta, että ylemmän kuvan liikevoittoluvuista on jo vähennetty henkilöstöllemme jaettava bonus, joka on 10% liikevoitostamme. Lisäksi kävimme elokuussa Barcelonassa skoolaamassa yrityksemme 20-vuotiaalle taipaleelle, joka sekin tälläisellä porukalla maksaa pennosen, jos toisenkin.
Myynti ja markkinointi
Kuten projektiliiketoiminnassa yleensäkin, koostuu liikevaihtomme pääosin uusista asiakkuuksista ja heille tehdyistä projekteista. Toki Huolenpito-liiketoimintamme (käsitellään myöhemmin artikkelissa) merkitys kasvaa jatkuvasti. Se tuottaa tänä vuonna noin neljänneksen liikevaihdostamme.
Julkishallinto
Kuluneen vuoden aikana olemme ensi kertaa paneutuneet kunnolla julkisiin hankintoihin hankintailmoitukset.fi-verkkopalvelun kautta. Olemme osallistuneet kaikkiaan kymmeneen kilpailutukseen, joista olemme voittaneet neljä. Voitettujen skabojen sopimusten arvo on ollut keskimäärin 101 000 €. Vuonna 2022 laskutamme näiden neljän asiakkuuden 404 000 €:n kokonaisarvosta noin 300 000 €. Summat ovat arvonlisäverottomia.
Suomessa kilpailutetaan vuosittain kymmeniä em. kokoluokan verkkopalveluita, joita me olemme täydellisen kyvykkäitä tekemään. Menestyksemme julkisissa kilpailuissa on ollut erinomaista, joskin muutamia jännittävyyksiä olemme Hilma-maailmassa havainneet. Julkisista kilpailutuksista minulla on siis juteltavaa enemmänkin – palaan niihin tulevissa blogikirjoituksissani.
Sen totean, että varokaa julkisissa skaboissa hyvin pärjänneet Geniem ja Poutapilvi. Me tulemme ensi vuonna lujasti mukaan julkkarikekkereihin.
Jos Hilma-kisoja ei lasketa, meidän kaikki myyntimme tapahtuu inboundista. Emme siis esimerkiksi soittele ympäriinsä, vaan keskitymme kasvattamaan meihin kohdistuvaa kysyntää markkinoinnin keinoin.
Markkinointi
Taas tänä vuonna on markkinoitu. Jotakuinkin 100 000 euron mediabudjetilla ilman, että otetaan huomioon omien työntekijöidemme esimerkiksi kuvitusten tuottamiseen käytettyä aikaa.
Markkinointimme perustuu pitkälti asiakastarinoihin ja asiantuntija-artikkeleihin sekä niiden niin orgaaniseen, kuin maksettuunkin näkyvyyteen eri medioissa. Resepti on toiminut tänäkin vuonna sen verran hyvin, että tarjouspyyntöjen lukumäärä ylittää 100 kappaleen rajan.
Koska nälkä kasvaa syödessä, tulemme ensi vuonna keskittymään myös siihen, kuinka markkinointimme voisi toimia vielä paremmin. Coming soon, siis.
Kannattavuus
Liikevoittomme tulee vuonna 2022 tulee siis olemaan n. 285 000 €, eli 13,7%. Ennen 10%:n bonusvähennystä operatiivinen liikevoittomme on, noh, sen verran enemmän.
Vuonna 2021 liikevoittoprosenttimme oli n. 13,9. Negatiivinen kehitys liikevoittoprosentin suhteen on siis kohtuullisen maltillinen.
Kannattavuus onkin jännittävä aihealue. Tiedän, että me voisimme olla huomattavastikin paljon nykyistä kannattavampia. Ensi vuonna tulemmekin todennäköisesti keskittymään sisäiseen kehitykseen ja prosesseihin hieman enemmän viime vuosien tapaisten kovien kasvutavoitteiden sijaan. Kasvaa toki täytyisi, muttei välttämättä näin roimasti.
Alalla yleisesti läheisimpiin kilpailijoihimme verrattuna olemme hyvinkin kannattavia. Viidestä kovimmasta kilpailijastamme ainutkaan ei ole (viimeisten julkaistujen talouslukujen perusteella) päässyt 10%:n paremmalle puolelle.
Kasvua vai kannattavuutta? Vai molempia?
Kuten aikaisempia blogikirjoituksiani lukeneet tietävät, me olemme pyrkineet mukaan tiettyihin projekteihin kannattavuudenkin kustannuksella. Toisin sanoen olemme myyneet verkkopalveluita tietoisesti ale-hintaan, jotta olemme päässeet tekemään yhä isompia ja mielenkiintoisempia projekteja.
Koska maineemme ei ollut vuoden startatessa osaamisemme veroinen esimerkiksi yli sadantuhannen euron projektikokoluokassa, olemme motivoineet potentiaalisia asiakkaitamme luottamaan meihin rahakeinoin. Kuluvana vuonna 20 isoimman asiakkuutemme keskimääräinen tuntilaskutus on 85,39 €, vaikka tuntihintamme on normaalisti 107 €. Mistä tämä sitten johtuu?
1. Vahingoista
Meidän tapamme solmia toimitussopimuksia perustuu lähes kaikissa tapauksissa kiinteähintaisuuteen. Kun puhutaan esimerkiksi 130 henkilötyöpäivän suurehkosta verkkokaupasta, ovat riskit kiinteässä hinnoittelussa tietysti korkeat. Joissain projekteissa olemme yksinkertaisesti vain arvioineet tulevan työmäärän myyntivaiheessa väärin.
Joissain projekteissa oma projektitiimimme ei ole pysynyt scopessa, vaan olemme suunnitelleet ja toteuttaneet asiakkaalle hienomman verkkopalvelun kuin mitä sopimuksessa lukee. Vähän höhlää, mutta harvemmin se asiakasta haittaa.
Joissain tapauksissa asiakas on myös osannut vaivihkaa toivoa ominaisuuksia, jotka eivät ole sisältyneet sopimukseen – ja me olemme tehneet ne joko vahingossa tai puolivahingossa.
2. Referenssiarvosta
Esimerkiksi S-Rengas.fi on projekti, jonka halusimme tehdä riippumatta siitä, kuinka paljon hankkeeseen lopulta menee aikaa. Uskomme vakaasti, että ko. referenssin käyttökokemus, tekninen järkkymättömyys ja monipuolisuus auttaa tulevia potentiaalisia asiakkaitamme ymmärtämään, että me olemme itseasiassa melkoisen hyviä.
Myöskään se, että palvelun yläkulmassa komeilee S-Ryhmän logo, ei varsinaisesti haittaa.
3. Resurssitilanteesta
Meillä on tyypillisesti melko kova, joskin ajoittain vaihteleva kuormitus. On siis selvää, että jos kalenterissa on tilaa, saatamme kaupitella jonkin verkkosivu-uudistuksen hyvään hintaan, koska meillä on resurssien suhteen sopiva rako tehdä se. Aina kun ei ole mahdollista täyttää tekijöidemme kalentereita järkevästi muilla, kuten sisäisillä, töillä.
Yhdestä tiimistä kolme
Kuluva vuosi startattiin samaan malliin, kuin kaikki aikaisemmatkin: yhtenä isona tiiminä. Kun poppoo oli kokonaisuudessaan yli 20-henkinen ja toimeksiannot vaihtelivat satapäiväisistä projekteista kymmeniin päivässä ilmeneviin pieniin tukipyyntöihin projektipäälliköidemme tapellessa asiantuntijaresursseistamme, alkoi olla selvää, että tekeminen on parempi jakaa tiimeihin.
Keväällä syntyi asiakkaidemme ylläpito- ja jatkokehityspalveluista vastaava 5-henkinen Huolenpito-tiimi. Se on toiminut aivan erinomaisesti. Huolenpidon laskutus koostuu pääosin joidenkin tuntien mittaisista toimeksiannoista, mutta tiimin kokonaislaskutus kattaa tänä vuonna liikevaihdostamme jopa neljänneksen, kuten aiemmin mainitsin.
Huolenpito-mullistuksen jälkeen muu projektitiimi jaettiin nyt syksyllä kahteen tiimiin, joilla molemmilla on oma vetäjä, omat suunnittelijat ja omat ohjelmoijat. Meidän projektipäälliköt, eli tiiminvetäjät vastaavat niin tiimin projekteista kokonaisuudessaan, kuin tiimin henkilöiden resursoinneista. Tiiminvetäjän tehtävä on siis monipuolinen ja vaativa.
Rekrytointi ja henkilöstö
Tykkään korostaa, että asiantuntijaliiketoiminnassa henkilöt ovat kaikki kaikessa. Samasta syystä en halua jättää aihealuetta käsittelemättä tässäkään kirjoituksessa.
Rekrytointimme on ollut tänäkin vuonna vauhdikasta. Meitä on nyt 23. Tänä vuonna meillä on aloittanut yksi suunnittelija, kolme projektipäällikköä, yksi asiakasvastaava ja kolme uutta koodaria. Kahden jo vuonna 2021 mukaan hypänneen koodariharjoittelijan työsopimukset vakinaistettiin.
Ei pelkkää ruusuilla tanssimista
Usein rekrytoinneista ja uusista henkilöistä puhutaan vain, kun on positiivista kerrottavaa. Lähtöjä harvoin korostetaan. Kuluva vuosi onkin ollut iso opinmatka niin allekirjoittaneen esimiestaidoille kuin organisaatiollemme yleisesti. Emme ole enää vajaan kymmenen hengen pikkufirma ilman varsinaisia HR-vaateita, vaan kahden miljoonan euron liikevaihtoa kannattavasti tekevä, kunnollisen kokoinen ja näköinen asiantuntijayritys.
Kun porukka kasvaa, mahtuu mukaan erilaisia persoonia erilaisilla toiveilla ja tavoitteilla. Ensimmäisinä toimarivuosinani meiltä ei lähtenyt kukaan. Tänä vuonna tilanne on ollut toinen: riveistämme on lähtenyt yhteensä viisi työntekijää. Yksi opiskelemaan jotain ihan muuta. Toinen koki siirtymisen kilpailijalle olevan oikea askel hänen urallaan. Hyvien tekijöiden korvaaminen onkin hankalaa. Vaikeaa ja aikaa vievää. Ärsyttävää. Mutta olennainen osa sitä, että olemme voineet menestyä tänä vuonna ja jatkossa.
Vaikka henkilöstö- ja rekrytointiasiat eivät aina ole helppoja, voin kuitenkin kliseisen vilpittömästi todeta: tällä hetkellä meillä on kasassa oikein erinomainen rytmiryhmä. Ei ainoastaan osaavaa, vaan myös siistiä poppoota. Taannoisesta etätyökirjoituksestani pääset tutustumaan yrityksemme sielunmaisemaan tämän aihealueen suhteen. Puheensorinasta ja toisaalta henkilöstöllemme teettämistäni kyselyistä on tulkittavissa, että meillä viihdytään – ja se on todella tärkeää.
Julkaisuja
Vuosi on ollut työntäyteinen. Me teemme Suomen parhaita verkkopalveluita, joiden tarkoitus on edistää asiakkaamme (liike)toimintaa. Muun muassa seuraavat suunnittelemamme ja toteuttamamme verkkopalvelut ovat nähneet päivänvalon vuonna 2022:
Palkintojen vuosi
Aavistelin kyllä, että jotain me ehkä voitetaan, mutta että tässä määrin? Eikä pelkästään Suomessa, vaan kansainvälisesti. Hieno vuosi siis myös alan palkintojen saralla!
Glögiä, vähän lomailua ja sit mennään taas
Kiitos kohta kuluneesta vuodesta 2022 kuuluu niin kollegoilleni kuin asiakkaillemmekin. Ilman teitä tästäkään vuodesta ei olisi tullut mitään.
Joulukuun muutama ensimmäinen viikko vielä painetaan hommia ennen rauhoittumista. Sitten kaikki alkaa alusta. Ihanaa!
Terkuin, Apa
Aapo Mäki
Aapo on Into-Digitalin toimitusjohtaja, osakas, intohimoinen myyjä, verkkopalvelusuunnittelun laaja-alainen taitaja sekä iänkaikkinen FC Barcelona -fani.
aapo.maki@into-digital.fi 050 330 8959