Kirjoitettu
Lukuaika
5 min
Kategoria
- Näkemykset
IT-alan hintojen polkeminen – markkinahinta vai kallis säästö?
Kirjoittaja
Aapo Mäki
Kirjoitin viime viikolla LinkedIniin postauksen, joka sai aikaan kiinnostavaa keskustelua ja jopa haastattelupyynnön mediakentältä. Postaukseni käsitteli sitä, että me IT-alan toimittajat olemme hölmöjä, kun myymme osaamistamme liian halvalla. Asiakas puolestaan on fiksu ostaessaan laatuosaamista halvalla – heitä ei siis käy syyttäminen. Tämä blogipostaus tarkastelee aihealuetta ja ilmiötä laajemmin.
Tiivistelmä tämän artikkelin inspiraationa toimineesta kilpailutuksesta
Erään julkisen kilpailutuksen voitti yksi kilpailijamme laskujeni mukaan max. 50 €:n tuntihinnalla.
Kilpailutuksen vertailuhinta koostui kolmen luvun summasta: kuukausittaisen ylläpidon kustannuksesta (48 kuukautta), haltuunoton kustannuksesta (kertakustannus) ja 400 henkilötyöpäivän työkustannuksista (tuntihinta x 7,5 x 400).
Me yritimme voittaa casen kotiin halvalla hinnalla (tässä kohtaa myönnettäköön, että emme lopulta osallistuneetkaan, kun unohdin painaa ”lähetä”). Vertailuhintamme oli kuitenkin n. 299 000 €. Keskimääräinen tuntihintamme yo. laskukaavassa oli normaalin 110 €:n sijaan 82,5 €.
Voittajan vertailuhinta oli n. 183 000 €. Laskin kilpailutuksen hinta-excelillä, että tällöin tuntihinta on 50 € paikkeilla. Se on vähän se.
Mitä on hintojen polkeminen ja miksi sitä tapahtuu?
IT-alan hinnoittelu on ollut viime aikoina paljon puheissa. Erityisesti hintojen polkeminen on ilmiö, joka houkuttelee nopeisiin säästöihin, mutta voi pitkällä aikavälillä tulla kalliiksi.
Hintojen polkemisella tarkoitetaan tilannetta, jossa palveluita myydään alle kestävän kustannustason vain tarjouskilpailun voittamiseksi. Se näyttää lyhyellä aikavälillä houkuttelevalta tavalta saada asiakkuuksia (etenkin sellaisia, joissa on jatkokehityspotentiaalia), mutta taustalla syynä on usein kova kilpailu ja asiakkaiden taipumus tehdä ostopäätös lähes pelkän hinnan perusteella.
”Miten tämän saisi tehtyä mahdollisimman nopeasti?”
Kun pitkän yhteistyösopimuksen tuntihinta on liian alhainen, joku kärsii siitä.
On tietysti mahdollista, että postauksessa viittaamani 50 € tuntihintaan tarjouskilpailun voittanut toimittaja palvelee asiakasta nöyrästi, laadukkaasti, nopeasti ja muutenkin hyvin koko sopimuskauden ajan. Vaikka haluaisin uskoa hyvyyteen, rohkenen epäillä, että sen sijaan tapahtuu joku tai jotkin seuraavista:
- Asiakasta palvellaan silloin, kun se sopii parhaiten toimittajalle. Monet muut (paremmin maksavat) asiat ja asiakkuudet menevät edelle
- Työt teetetään mahdollisimman halvoilla asiantuntijoilla kuten harjoittelijoilla
- Työt tehdään merkittävästi hitaammin. Normaalisti tunnin työtehtävään meneekin laskutusraporttien mukaan esimerkiksi kaksi
- Ei tehdä mitään.
Se on varmaa, että toimittaja tulee kerta kerrasta esittämään itselleen kysymyksen ”miten tämän saisi tehtyä mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti?”. Miksi? Siksi, että jok’ikinen 50 €:n tuntihinnalla tehty työtunti tuottaa tappiota toimittajan osakkeenomistajille.
Onko se asiakkaankaan näkökulmasta hyvä asia?
Myös Tivi kirjoitti aiheesta
Tivi haastatteli minua ja kirjoitti aiheesta jutun.
Hinta vs. laatu. Mikä ratkaisee?
Julkisissa hankinnoissa tarjouksia arvioidaan tyypillisesti hinnan ja laadun näkökulmista. Mikä vaihtelee, ovat näiden painoarvot. Laatupisteissä arvioidaan muun muassa referenssejä, myytyjen asiantuntijoiden osaamista sekä suunniteltua toteutustapaa ja projektinhallintaa. Jos asiakas haluaa valita vain edullisimman, kannattaa hinnan painoarvo nostaa pilviin.
Esimerkkikilpailutuksessa hinnan painoarvo oli 70 % ja laadun 30 %. Ja nyt se jippo: voittaja sai parhaat pisteet hinnassa mutta heikoimmat laadussa.
Useimmissa julkishallinnon kilpailutuksissa hinnan ja laadun painotukset ovat selvästi fiksummat. Tyypillisesti hinnalla on merkitystä max. 40 %:n verran ja loput pisteet koostuvat laadusta. Normaalisti kilpailutuksissa halvin ei siis automaattisesti pärjää, vaan 2. tai 3. halvin, joka onnistuu myös laadussa.
Eli vinkkini asiakkaille: Saatte sekä 1) kilpailukykyisiä tarjouksia että 2) laadukasta ja motivoitunutta palvelua, kun ette korosta hinnan painoarvoa liikaa. Taloudellisen tilanteen luoma budjettien kiristys on ymmärrettävää, mutta tämän tason hankinnoissa halvimman valitseminen johtaa usein pitkällä aikavälillä haasteisiin – ja lopulta myös lisäkustannuksiin.
Lopulta asiakas saattaa joutua ostamaan saman työn uudelleen, paikkaamaan puutteita tai investoimaan korjauksiin. Tämä saattaa maksaa enemmän kuin alkuperäinen “säästö”.
Lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutukset
Lyhyellä aikavälillä suuri hinnan painoarvo voi tuoda asiakkaalle edullisen tarjouksen ja nopeita säästöjä. Samalla se kuitenkin lisää riskiä, että laatu, asiakastuki ja palvelun jatkuvuus kärsivät, koska tarjoajalla ei ole varaa panostaa niihin riittävästi.
Pitkällä aikavälillä tällainen malli voi johtaa palveluntarjoajan resurssien hiipumiseen, henkilöstön vaihtuvuuden kasvuun ja työn laadun heikkenemiseen. Lopulta asiakas saattaa joutua ostamaan saman työn uudelleen, paikkaamaan puutteita tai investoimaan korjauksiin. Tämä saattaa maksaa enemmän kuin alkuperäinen “säästö”.
Pyrimme kestävään hinnoitteluun
Meidän hinnoittelumme perustuu kokeneisiin asiantuntijoihin sekä huolelliseen määrittelyyn, suunnitteluun ja tekniseen toimintavarmuuteen. Näillä minimoimme virheet ja lopputulos vastaa täsmälleen asiakkaan tarpeita.
Panostamme testaukseen ja tietoturvaan, jotta ratkaisu kestää aikaa. Asiakkaalla on sekä projektissa että projektin jälkeen Huolenpitoon siirtyessä aina nimetty yhteyshenkilö, selkeät vasteajat sekä proaktiivinen kumppani, joka tuo kehitysideoita.
Seuraamme alan kehitystä ja kouluttaudumme jatkuvasti myös tekoälyä hyödyntäen, jotta voimme tarjota parasta mahdollista arvoa asiakkaallemme. Ja onhan asiakas kertonut jopa rentoutuvansa meidän kanssa palaveeratessa.
Markkinahinta on markkinahinta
Syyttömiä emme ole mekään. Myös me poljemme hintoja välillä erinäköisistä syistä.
Teemme juuri par’aikaa pariakin julkishallinnon verkkosivu-uudistusta siten, että niiden toteutunut tuntihinta tulee olemaan n. 70 € normaalin 110 €:n sijaan. 70 €:n ja 50 €:n ero on kuitenkin tärkeä: 70 €:lla emme tee tappiota. Se tarkoittaa sitä, että 70 €:n tuntihinnalla pystymme kattamaan työn tuotantokustannukset, eli esim. palkat, vuokrat ja laitteet.
Jos olisimme taannoin tarjonneet nuo hankkeet ”oikealla tuntihinnalla”, emme olisi päässeet tekemään kumpaakaan. Olisimme siis hävinneet – hinnalla.
Eteenpäin
Olemme aina puhuneet avoimesti alan aiheista ja meidän omista hinnoittelu- ja projektimalleista. Aihe tuntuu siis oleelliselta säilöä brändimme blogiin.
Hintakilpailu tulee olemaan osa IT-alaa jatkossakin, mutta kestävän liiketoiminnan rakentaminen – sekä meidän että asiakasyritysten – vaatii muutakin kuin hankinnan halvan hintalapun.
Eli kollegat: ei myydä osaamistamme liian halvalla!
Kirjoitettu
Lukuaika
4 min
Kategoria
- Huolenpito
Digipalvelulaki tiukentuu: Miten verkkopalvelun saavutettavuudesta pidetään huolta vuonna 2025?
Kirjoittaja
Arto Hautanen
Toteutamme asiakkaidemme verkkopalveluille kattavia saavutettavuusanalyysejä. Näiden analyysien ajankohtaisuus korostuu nyt entisestään, kun kansallinen digipalvelulaki tuo 28.6.2025 alkaen piiriinsä yhä useampia kuluttajille suunnattuja verkkopalveluita. Mitä kaikkea saavutettavuusanalyysimme sisältää ja kenelle se sopii?
Mitä on saavutettavuus?
Verkkopalveluiden saavutettavuus on yhä tärkeämpi osa digitaalista asiakaskokemusta. Siihen liittyy myös lakisääteisiä velvoitteita.
Saavutettavuus tarkoittaa sitä, että verkkopalvelu on käytettävä mahdollisimman monelle ihmiselle; myös niille, joilla on jokin toimintarajoite, kuten näkö- tai liikuntarajoite, kognitiivinen tai oppimiseen liittyvä haaste tai tilapäinen haitta.
Saavutettavuutta tarkastellaan WCAG (Web Content Accessibility Guidelines) -ohjeistoon pohjaten. WCAG:n vaatimusten noudattaminen parantaa käyttökokemusta aivan kaikille käyttäjille. Siksi suosittelemme saavutettavuusvaatimusten noudattamista kaikille verkkopalveluille. Emmekä ainoastaan niille palveluille tai organisaatioille, joita lain kirjain velvoittaa.
Saavutettavuuden tarkastelu ja kehittäminen koskee kaikkia verkkopalveluita, vaikka lain muutokset eivät koskekaan.
Mitä digipalvelulain muutos tarkoittaa?
Lyhyesti: EU:n esteettömyysdirektiiviin perustuva kansallinen lainsäädäntö, digipalvelulaki (306/2019), astuu voimaan 28.6.2025 alkaen. Lain vaatimusten soveltaminen koskee muun muassa kuluttajille suunnattuja verkkopalveluita, mikroyritykset poislukien. Nämä kuluttajille suunnatut verkkopalvelut ovat:
- verkkokaupat
- sähkökirjat
- osa henkilöliikenteen ja pankkien palveluista
- audiovisuaaliseen sisältöön pääsyn tarjoavat palvelut ja viestintäpalvelut.
Verkkopalvelun saavutettavuuden varmistaminen on jatkuvaa tekemistä, yhtälailla kuin esimerkiksi hakukoneoptimointi tai sivuston sisältöjen päivittäminen.
Helpoin tapa huolehtia sivuston saavutettavuudesta on teettää säännöllisesti analyysi sivuston saavutettavuudesta ja toteuttaa analyysin tuloksena määritellyt toimenpiteet.
”Saavutettavuus hyödyttää meitä kaikkia. Se tutkitusti parantaa kaikkien käyttökokemusta ja lisää hakukonelöydettävyyttä. Tärkeimpänä, se edistää digitaalista esteettömyyttä niille, jotka sitä tarvitsevat päivittäisessä elämässään.”
– Emilia Pulkkinen, Digital Designer, Into-Digital
Saavutettavuusanalyysi
Saavutettavuuden tarkastelu on siis jälleen ajankohtaista ja erityisesti verkkokauppojen tuoteomistajien on syytä lisätä saavutettavuusanalyysin hankkiminen työlistalleen.
Mitä saavutettavuusanalyysimme sisältää?
Toteutamme analyysissämme seuraavat vaiheet:
Automatisoitu graafinen testaus
Automatisoiduilla saavutettavuustyökaluilla tarkastetaan muun muassa:
- puuttuvat kuvien vaihtoehtoistekstit
- kontrastiongelmat
- epälooginen otsikkohierarkia
- puutteelliset linkkitekstit
- lomakekenttien nimiöinnit.
Tässä vaiheessa tarkoituksena on nimenomaan löytää yleisimmät saavutettavuuden puutteet nopeasti ja kattavasti.
Näppäimistötesti
Osa käyttäjistä käyttää verkkopalvelua ainoastaan näppäimillä, ilman hiirtä.
Testissä käydään läpi muun muassa:
- näppäimistön avulla navigointi
- eri lomakkeiden ja toimintojen käyttö
- näppäinkohdistuksen loogisuus ja toimivuus.
Ruudunlukijan käyttö
Etenkin näkövammoista kärsivät käyttäjät käyttävät sivustoa ääneen luettuna.
Analyysissä ruudunlukijaohjelmistolla testataan muun muassa:
- sisältöjen ja otsikoiden lukemisen järjestys
- painikkeiden ja lomakkeiden ymmärrettävyys
- ARIA-roolien ja HTML-semanttiikan toimivuus.
Värisokeustesti
Tässä analyysin vaiheessa testataan sivuston toimivuus ilman värejä – välittyykö informaatio ilman värejä ja riittävätkö kontrastit?
HTML-koodin validointi
Sivuston tekninen rakenne tarkastetaan HTML-validointityökaluilla. Tällöin tunnistetaan esimerkiksi:
- virheellinen tai puutteellinen rakenne
- ristiriitaiset attribuutit
- epäyhteensopiva tai vanhentunut merkintätapa.
Sivusto ilman kuvia
Esimerkiksi teknisistä ongelmista tai huonosta verkkoyhteydestä johtuen sivuston kuvat eivät välttämättä lataudu. Tämä analyysin vaihe testaa:
- Onko sisältö ymmärrettävää ilman kuvia?
- Ovatko alt-tekstit informatiivisia?
- Välittyykö sisältö teksteillä?
Raportti ja toimenpiteet
Raportti tarjoaa nykyhetken kokonaiskuvan saavutettavuudesta verkkopalvelussa sekä listan huomioista ja korjattavista asioista. Annamme myös työmääräarviot ja ratkaisukuvaukset havaittujen ongelmien korjaamiseksi sekä saavutettavuusselosteen luomiseksi.
On huomioitavaa, että saavutettavuus on jatkuvaa tekemistä. Lähes aina nousee esiin yksittäisiä havaintoja, jotka huomataan vasta myöhemmin käytön tai testauksen yhteydessä. Siksi saavutettavuuden kehittämiseen on hyvä suhtautua pitkäjänteisesti.
Saavutettavuusseloste
Saavutettavuusseloste kuvaa sitä, miten hyvin verkkosivusto täyttää saavutettavuusvaatimukset. Seloste laaditaan yhdessä asiakkaan kanssa ja sille sovitaan selkeä rakenne. Toteutamme saavutettavuusselosteen verkkopalveluun sivuna, jota asiakas voi itse päivittää ja ylläpitää.
Seloste pitää sisällään muun muassa seuraavat asiat:
- Saavutettavuuden tila: Täyttyykö vaatimukset kokonaan, osittain vai ei. Perustuu itsearvioon ja ulkoiseen tarkastukseen.
- Ei-saavutettavat sisällöt: Listaus puutteista, syyt ja korjaussuunnitelmat.
- Vaihtoehtoiset asiointitavat: Muut tavat käyttää palvelua, jos saavutettavuus ei toimi.
- Palaute ja yhteystiedot: Palautekanavat ja ohjeet saavutettavan sisällön pyytämiseen.
- Täytäntöönpanomenettely: Ohjeet, jos palaute ei tuota tulosta. Valvova viranomainen Etelä-Suomen AVI.
- Laatimispäivä ja arviointitapa: Päivämäärä ja arvioinnin tekijä (sisäinen/ulkoinen)
”Saavutettavuus ei ole pelkkää visuaalista selkeyttä. Tekninen toteutus vaikuttaa siihen, pääseekö käyttäjä käsiksi sisältöön myös apuvälineillä, kuten ruudunlukijalla. Ilman perusteellista koodipohjan testausta saavutettavuus jää helposti näennäiseksi.”
– Leevi Hyvärinen, Head Developer, Into-Digital
Mitä analyysi maksaa?
Saavutettavuusanalyysin hinta määräytyy palvelunne laajuuden mukaan:
- Suppea: 800 € + alv 25,5%
- Laaja: 1600 € + alv 25,5%
Huolenpitomme auttaa tekemään verkkopalvelustanne saavutettavan – ota yhteyttä!
Digipalvelulaki tiukentuu: Miten verkkopalvelun saavutettavuudesta pidetään huolta vuonna 2025?
Kirjoitettu
Lukuaika
3 min
Kategoria
- Design
EU ja UX Dark Patterns – manipuloivat suunnitteluratkaisut sääntelyn kohteena
Kirjoittaja
Ella Killinen
”UX Dark Pattern” tarkoittaa vapaasti suomennettuna digitaalisen palvelun käyttöliittymän manipuloivaa suunnitteluratkaisua. Kuten saavutettavuus ja tietoturva, myös nämä suunnitteluratkaisut ovat nousseet EU:n sääntelyn kohteeksi. Vaikka yhtenäinen oikeudellinen määritelmä vielä puuttuu, tarttuvat useat aloitteet siihen, miten verkkosivustojen ja sovellusten käyttöliittymät ohjailevat käyttäjää epäeettisellä tavalla. Tavoitteena on turvata verkkopalvelun käyttäjän autonomian tunnetta.
Mitä ovat ”Dark Patternsit” ja miksi niihin puututaan?
Vaikka käyttäjäkokemuksen (UX, User Experience) tutkimuksella ei ole selkeää yhtenäistä teoreettista viitekehystä, perustuu sen yleinen ymmärrys pitkälti ihmisen psykologisiin perustarpeisiin: autonomiaan, yhteenkuuluvuuden tunteeseen ja pystyvyyden kokemukseen.
Sääntely, joka kohdistuu manipuloiviin suunnitteluratkaisuihin – niin sanottuihin dark patternseihin – liittyy erityisesti autonomian tarpeen suojelemiseen. Dark patternsit ovat suunnittelun keinoja, joiden tarkoituksena on ohjata, painostaa tai harhauttaa käyttäjää tekemään päätöksiä, jotka hyödyttävät palveluntarjoajaa – usein käyttäjän oman edun kustannuksella.
Näihin asioihin EU:n sääntely pyrkii puuttumaan
EU:n manipuloiviin suunnitteluratkaisuihin keskittyvä sääntely pyrkii tekemään digitaalisista palveluista reilumpia käyttäjille.
Euroopan parlamentin tutkimuskeskuksen alkuvuodesta 2025 julkaistussa raportissa kuitenkin peräänkuulutetaan sitä, että nykyinen sääntely kaipaa täsmennyksiä ja tarkempia oikeudellisia määritelmiä. Asia on siis enenevän huomion kohteena.
Alta löydät esimerkkejä suunnitteluratkaisuista, joita pidetään käyttäjää manipuloivina.
Ostopäätöksen kirittäminen (”Fake Urgency” and ”Fake Scarcity”)
Verkkokaupat eivät saa luoda valheellista kiireen tuntua. Esimerkiksi ilmoitus vähenevästä varastosaldosta tai kampanjan päättymisestä on sallittu vain, jos tieto on totta ja ajantasainen.
Ei painostusta, piilotusta tai harhautusta
Palveluista eroamisen tai tilauksen lopettamisen pitää olla yhtä helppoa kuin sen aloittaminen. Käyttäjää ei saa harhauttaa tai väsyttää monimutkaisilla prosesseilla.
Myös hyväksymis- ja kieltäytymisvaihtoehtojen tulisi olla tasapainoisia. Käyttöliittymä ei saa ohjata käyttäjää voimakkaasti kohti vain yhtä vaihtoehtoa, esimerkiksi tekemällä hyväksymispainikkeesta merkittävästi korostetun ja kieltäytymisestä vaikeasti havaittavan.
Automaattiset valinnat
Käyttöliittymä ei saa tehdä valintoja käyttäjän puolesta. Esimerkiksi evästeiden tai uutiskirjeiden suostumusten tulisi olla käyttäjän itsensä aktiivisesti valitsemia – ei siis esivalittuja.
Oleellisen tiedon piilotus
Maksuihin, käyttöehtoihin tai muihin olennaisiin asioihin liittyvä tieto ei saa olla piilotettuna pienellä kirjoitettuna tai vaikeasti löydettävissä. Tiedon tulee olla helposti saatavilla ja ymmärrettävää.
Piilotetut mainossisällöt
Maksettu sisältö, kuten sponsoroidut blogitekstit, tulee merkitä selkeästi mainokseksi. Käyttäjällä pitää olla mahdollisuus erottaa toimituksellinen sisältö ja mainonta helposti.
Ohjaaminen syyllistämällä (”Guilt-tripping”)
Käyttöliittymissä ei tule käyttää syyllistävää tai tunteisiin vetoavaa kieltä keinona ohjata käyttäjää haluttuun valintaan. Emotionaalinen manipulointi, kuten valintanapit tyylillä “Ei kiitos, en halua säästää rahaa” ovat kiellettyjä.
Käyttäjä haluaa tuntea, että hänellä on kontrolli palvelun käytöstä.
Käyttäjän autonomiaa tulee tukea
Käyttäjä haluaa tuntea, että hänellä on kontrolli palvelun käytöstä. Hyvä käyttäjäkokemus siis tukee autonomian tunnetta.
Autonomian tunne syntyy muun muassa selkeästä käyttöliittymästä, toimivasta navigaatiosta, helposti löydettävästä ja ymmärrettävästä sisällöstä sekä tarvittaessa ohjeistuksista ja tooltip-teksteistä.
EU:n sääntely pyrkii suojelemaan tätä kokemusta, vaikkei yhtenäistä lainsäädäntöä olekaan vielä syntynyt. Digitaaliset palvelut ovat arjessa niin keskeisiä, että niiden käytön tulee olla paitsi helppoa, myös eettisesti kestävää.
Lue lisää aiheesta
Mikäli EU:n käsittely aiheesta kiinnostaa enemmän, voit tutustua tähän Euroopan parlamentin tutkimuskeskuksen julkaisuun.
Ella Killinen
Digital Designer
Kirjoitettu
Lukuaika
3 min
Kategoria
- Ohjelmistokehitys
Kyberturvallisuus: NIS2-direktiivi astui voimaan Suomessa
Kirjoittaja
Antti Lassila
8. huhtikuuta 2025 astui Suomessa voimaan uusi kyberturvallisuuslaki, joka tuo isoja muutoksia sadoille organisaatioille. Kyseessä on EU:n NIS2-direktiivin kansallinen toimeenpano. Ja kyllä, se saattaa koskea myös sinun organisaatiotasi.
Mikä on NIS2?
NIS2 (Network and Information Security Directive 2) on Euroopan unionin kyberturvallisuusdirektiivi, jonka tavoitteena on:
- parantaa organisaatioiden valmiuksia torjua ja havaita kyberuhkia
- varmistaa yhteiskunnan kriittisten ja tärkeiden palveluiden jatkuvuus
- tuoda yhdenmukaiset turvallisuusvaatimukset koko EU:n alueelle
Käytännössä NIS2 velvoittaa laajan joukon yrityksiä ja julkisia organisaatioita tunnistamaan, hallitsemaan ja raportoimaan kyberturvallisuuteen liittyviä riskejä suunnitelmallisesti ja dokumentoidusti.
Keitä NIS2 koskee?
Uusi laki laajentaa valvonnan piiriin aiempaa enemmän toimijoita. NIS2 koskee muun muassa energia-, liikenne-, pankki-, terveys-, ja digi-infrastruktuurialan toimijoita. Tarkemmin pääset tutustumaan toimialoihin tästä Kyberturvallisuuskeskuksen taulukosta.
Mitä vaatimuksia NIS2 pitää sisällään?
Direktiivi ei puhu pelkästä palomuurista tai salasanan vaihtamisesta. Se vaatii kokonaisvaltaista otetta digiturvaan. Keskeiset vaatimukset ovat:
- Riskienhallinta – kyberriskien tunnistaminen, arviointi ja hallinta on oltava jatkuvaa ja dokumentoitua
- Häiriöihin varautuminen – palveluiden on pysyttävä toimintakykyisinä myös kyberhäiriöiden aikana
- Ilmoitusvelvollisuus – tietoturvaloukkauksista on raportoitava nopeasti Traficomille
- Vastuut selväksi – organisaatiossa on oltava nimetyt kyberturvallisuuden vastuuhenkilöt
- Toimittajaketju haltuun – myös alihankkijoiden ja teknisten kumppaneiden tietoturva on varmistettava
NIS2 siis käytännössä edellyttää, että sen piiriin lukeutuvat yhtiöt käsittelevät ja dokumentoivat tietoturva-asiansa asianmukaisesti. Ja kyllä – lakiin sisältyy myös sanktioita. Pahimmillaan kyse on jopa miljoonaluokan hallinnollisista seuraamuksista.
Miten NIS2 liittyy meihin, verkkosivustoihin ja muihin digitaalisiin palveluihin?
Jos tarjoat tai käytät digitaalisia palveluja, kuten verkkosivustoja, asiointipalveluita tai muita verkon kautta käytettäviä ratkaisuja, NIS2 voi vaikuttaa monella tasolla:
- Palvelinten ja konesalien valinta – missä ja miten verkkosivustoasi isännöidään, on tietoturvakysymys
- Käyttäjähallinta ja pääsynhallinta – kuka pääsee sisään järjestelmiin ja millä oikeuksilla
- Päivityskäytännöt ja tekninen ylläpito – haavoittuvuuksien paikkaaminen ja järjestelmien ajantasaisuus
- Dokumentointi ja valmiussuunnitelmat – mitä tapahtuu, jos sivusto kaatuu kyberhyökkäyksen vuoksi?
Me Into-Digitalilla rakennamme verkkopalveluita, jotka kestävät aikaa ja kyberuhkia. NIS2:n myötä yhä useampi asiakkaistamme kysyy: miten meidän sivuston tietoturva on järjestetty? Hyvä kysymys, ja juuri oikeaan aikaan.
NIS2 ei koske meitä suoraan. Me kuitenkin olemme lukuisten sellaisten asiakkaiden kumppani, joita sääntely koskettaa. Ja täten olemme osa toimitusketjua, jonka täytyy vastaamaan asiakkaitamme velvoittaviin vaatimuksiin ja odotuksiin laadukkaasti.
Kuinka varautua?
Seuraavassa tiivis muistilista NIS2:n huomiointiin:
- Selvitä, kuuluuko organisaatiosi NIS2:n soveltamisalaan
- Arvioi nykyinen kyberturvallisuuden taso ja dokumentaatio
- Nimeä vastuuhenkilöt ja varmista osaaminen
- Rakenna suunnitelma: riskienhallinta, varautuminen ja viestintä
- Keskustele teknisten kumppaneiden (kuten meidän) kanssa palveluiden tietoturvasta
- Ota mukaan organisaationne asiantuntijat, jotka tuntevat sekä teknologian että vaatimukset
Autamme mielellämme
Olemme kumppani, joka ei vain rakenna digitaalisia palveluja. Edistämme asiakkaidemme liiketoimintaa digitaalisten ratkaisujen välityksellä. Kyberturvallisuus on yksi osa tätä kokonaisuutta. Autamme asiakkaitamme:
- suunnittelemaan ja kehittämään NIS2-yhteensopivia verkkopalveluja
- varmistamaan sivustojen ja alustojen teknisen ja toiminnallisen turvallisuuden
- dokumentoimaan ratkaisut tavalla, joka täyttää direktiivin vaatimukset
Terkuin, Antti
Kirjoitettu
Lukuaika
6 min
Kategoria
- Ohjelmistokehitys
Ostajan opas: verkkosivuprojektin vaiheet
Kirjoittaja
Isto Karttunen
Verkkosivuhanke on ohjelmistoprojekti, joka onnistuu vain, jos sitä varten on laadittu laadukas projektisuunnitelma, vaiheistus ja aikataulu. Me teemme verkkosivuprojekteja, joiden työmäärät vaihtelevat kymmenistä henkilötyöpäivistä satoihin henkilötyöpäiviin. Mistä vaiheista nämä onnistuvat verkkosivuprojektit koostuvat?
1. Aloitus
Projekti täytyy aloittaa, eikös? Aloitusvaihe sisältää kaiken sen, mikä tapahtuu tarjouksen hyväksynnän ja ensimmäisen varsinaisen workshopin välillä.
Seuraavassa aloitusvaiheen tyypillisiä sisältöjä sekä niiden vastuut:
- Sopimusneuvottelut (yhdessä)
- Alustavan projektisuunnitelman ja aikataulun laatiminen (me)
- Toimittajan projektiryhmän resursointi ja sisäiset aloituspalaverit (me)
- Projektin aloituspalaveri (yhdessä)
- Projektiryhmien esittäytyminen
- Projektin vaiheistus
- Aikataulu
- Vastuut
- Kommunikaatiovälineet
- Budjetti ja laskutuskäytänteet
Aloituspalaverin jälkeen kaikille osapuolille tulisi olla selvää, mitä tulee tapahtumaan missäkin vaiheessa ja kuka mistäkin vastaa.
2. Määrittely ja suunnittelu
Tämä on tuloksellisen verkkosivuston uudistuksen tärkein yksittäinen työvaihe. Tässä vaiheessa tarkennetaan mitä tehdään, miksi se tehdään ja miten se tehdään.
- Strateginen suunnittelu
- Palvelumuotoilu
- Design
- Kirjallinen määrittely
Työvaihe koostuu pääosin meidän omatoimisesta työskentelystämme ja asiakkaan kanssa käytävistä työpajoista, joissa esittelemme ehdotuksiamme ja tuotoksiamme.
Työvaiheen konkreettisia lopputuloksia ovat muun muassa:
- Kirjallinen määrittely, joka kuvaa suunnitellut sisältömoduulit ja integraatiot sanallisesti
- Sisältö- ja osoiterakennesuunnitelma
- Sisältötyypit ja sisältöjen luokittelut eli taksonomiat
- Käyttäjäpolkusuunnitelma
- Mittaussuunnitelma
Työvaihe etenee kahden viikon sprinteissä aihealueittain: kussakin määritellään, suunnitellaan, dokumentoidaan, iteroidaan ja hyväksytään tuotokset, ennen kuin siirrytään seuraavaan aihealueeseen.
Kaikki suunnitelmat perustuvat asiakkaan tarjouspyyntöön.
Kaikki suunnitelmat peilataan asiakkaan tarjouspyyntöön, mikä helpottaa mahdollisten lisätöiden tunnistamista ja dokumentointia työvaiheen aikana.
3. Tekninen toteutus
Kun määritelmät ja suunnitelmat on hyväksytty, päästään ohjelmistokehityksen pariin.
Työvaiheessa luodaan teknisen kehityksen backlog, eli työtehtävien jono. Backlog pitää sisällään kaikki edellisessä työvaiheessa suunnitellut näkymät ja toiminnallisuudet sekä esimerkiksi verkkosivuston arkkitehtuurin pystyttämisen ja testauksen työvaiheet.
Työtehtävien toteuttamisen työmäärät arvioidaan yksityiskohtaisesti, jonka jälkeen kehitys alkaa – jälleen kahden viikon sprinteissä. Sprintit suunnitellaan ja toteutetaan aihealueittain.
Kukin yksittäinen tekninen työtehtävä kulkee seuraavan prosessin läpi teknisten sprinttien aikana:
- Tekninen toteutus
- Testiympäristöön vienti
- Testaus
- CR (Code Review) vastuukehittäjän toimesta
- DR (Design Review) vastuusuunnittelijan toimesta
- Hyväksyntä
- Valmiina esiteltäväksi asiakkaalle
- Esittely asiakkaalle
Esittelemme tekniset tuotokset asiakkaallemme kahden viikon välein myös sisällönhallinnallisista syistä. Tällöin asiakas pääsee syöttämään sisältöä jo verkkosivuston teknisen toteutuksen aikana, eikä vasta sen jälkeen.
Kahden viikon kehityssprinttejä suoritetaan niin kauan, että kaikki tekniset työtehtävät on suoritettu ja esitelty asiakkaalle.
4. Lopputestaus
Ennen kuin sivusto luovutetaan asiakkaalle hyväksyntätestaukseen ja sisällönsyöttöön, suoritamme lopputestauksen varmistaaksemme, että kaikki on toteutettu suunnitellusti sprinttien aikaisten testien jälkeen. Vaihe pitää sisällään muun muassa:
- Toiminnallisuuksien testauksen
- Selaintestauksen
- Saavutettavuustestauksen
- Suoritustestauksen
- Integraatioiden testauksen ja virheiden käsittelyn
Laadunvarmistukseen hyödynnetään niin tässä työvaiheessa kuin teknisen toteutuksen aikana Code Reviewiä, Quality Assurancea, Code Lintingiä ja Design Reviewiä (pardon our Finglish).
5. Sisällönsyöttö ja hyväksyntätestaus
Asiakkaan hyväksyntätestaus on luonnollista tehdä varsinaisen sisällönsyötön työvaiheen aikana, jolloin asiakas todella käyttää verkkosivustoa.
Hyväksyntätestaus
Asiakas pääsee suorittamaan lopputestauksen projektin aikana hyväksyttyjen kirjallisten määrittelyaineistojen sekä suunnitteludokumenttien pohjalta.
Hyväksyntätestaus suoritetaan seuraavasti:
- Luomme tuotantoympäristöä vastaavan testausympäristön asiakkaan käyttöön
- Testaajat käyvät läpi ennakkoon sovitut testitapaukset sekä suorittavat vapaamuotoista testausta ja sisällönsyöttöä
- Huomiot kirjataan laatimaamme hyväksyntätestaustaulukkoon
- Taulukkoon kirjatut huomiot käydään yhdessä läpi suullisesti
Kaikki mahdolliset löydökset korjataan ennen palvelun julkaisua. Mahdolliset ongelmat käsitellään seuraavan prosessin mukaisesti:
- Virheen tunnistaminen ja dokumentointi (asiakas)
- Korjauksen toteutus (me)
- Koodikatselmointi (me)
- Uudelleentestaus (me)
- Lopullinen hyväksyntä (asiakas)
Sisällöntyöttö
Vaikka julkaistavan verkkopalvelun hallinnan käyttöliittymä pyritään tekemään mahdollisimman selkeäksi ja intuitiiviseksi, pidämme aktiivisesti huolta asiakkaastamme sisällönsyötön aikana.
Projektin aikana asiakkaan eri käyttäjäryhmät koulutetaan sisällönsyöttöön. Tyypillisesti käyttäjäryhmät jakautuvat vähintään kahteen: pääkäyttäjiin ja sisällönsyöttäjiin.
Sisällönsyötön osaaminen varmistetaan seuraavasti:
- Sisällönsyöttökoulutukset
- Sisällönsyötön aikaiset päivittäiset tukipalaverit
- Sisällönsyöttökoulutusten retrospektiivit kahden viikon ajan sisällönsyötön jälkeen
- Video- ja tekstimuotoiset käyttöohjeet
6. Julkaisu
Sivusto julkaistaan huolellisesti laaditun julkaisuaikataulun mukaisesti.
Julkaisuvaiheeseen kuuluu valmistelutyö, itse julkaisu sekä julkaisun jälkeiset testaukset. Tämän jälkeen projekti tai sen osakokonaisuus on toimitettu, ja voidaan siirtyä jatkokehitys- ja ylläpitovaiheeseen.
Julkaisuvaihe suoritetaan tyypillisesti meidän ja mahdollisten 3. osapuolten (kuten nimipalveluiden hallitsijat) kanssa ilman, että asiakkaan täytyy olla aktiivisesti mukana julkaisutoimenpiteissä.
Julkaistu verkkosivusto on tärkeä uusi kokonaisuus, mutta toisaalta vasta yhteistyön alku.
7. Huolenpito
Projekti on päättynyt, mutta yhteistyö ei.
Pyrimme asiakkuuksissamme pitkäkestoiseen kumppanuusmalliin, jossa olemme yhteisymmärryksessä siitä, että julkaistu verkkosivusto on tärkeä uusi kokonaisuus, mutta toisaalta vasta yhteistyön alku. Haluamme tukea asiakkaitamme pitkäkestoisesti ja proaktiivisesti – luoden todennettavaa lisäarvoa.
Asiakassuhde ei siis pääty toimitusprojektin valmistumiseen, vaan se jatkuu pitkäjänteisenä ja kehittyvänä yhteistyönä. Panostamme aktiiviseen viestintään, jatkuvaan kehittämiseen ja asiakastyytyväisyyteen, jotta verkkosivusto tukee asiakkaan liiketoimintaa parhaalla mahdollisella tavalla myös tulevaisuudessa.
Kokemuksemme mukaan meidän on toimittava proaktiivisena jatkokehityskumppanina, eikä vain reagoida asiakkaan pyyntöihin. Siksi sitoudumme yhteisissä kehityspalavereissamme esittämään asiakkaillemme jatkokehitysajatuksia eri näkökulmista:
- Trendit ja parhaat käytännöt – uusimmat teknologiat, UX/UI-suunnittelun kehitys, automaatio ja optimointi
- Lainsäädäntö ja vaatimukset – esimerkiksi saavutettavuus ja tietosuoja
- Sisältö ja käyttökokemus
- Toiminnallisuudet ja integraatiot
- Data ja analytiikka
Lisäksi Huolenpitoon sisältyy totta vie myös jatkuva asiakastuki sekä palvelun ylläpito:
- Ennakoiva seuranta, joka varmistaa palvelun suorituskyvyn ja turvallisuuden
- Nopeat korjaukset kriittisissä virhetilanteissa tai kiireellisissä muutostapauksissa
- Päivittäinen tuki asiakkaan ylläpitäjille
- WordPress-päivitykset (sis. lisäosat)
Yhteenveto
Saattaa kuulostaa helpolta. Sitä se on kuitenkin vain, jos verkkosivuprojektin eri vaiheisiin oikeasti keskitytään myös projektin johtamisen näkökulmasta.
Terkuin, Isto
Tämä artikkeli on osa Ostajan opas -blogisarjaa, jossa kokoamme vinkkejä verkkopalvelun – eli verkkosivun, verkkokaupan tai verkkosovelluksen – hankinnasta vastaaville tahoille.
Kirjoitettu
Lukuaika
4 min
Kategoria
- Strategia
Ostajan opas: verkkosivuston strategian merkitys
Kirjoittaja
Aapo Mäki
Verkkosivuprojektiin tulee keskittyä yhtä lailla strategisesti, kuin liiketoiminnan kehittämiseen ylipäätänsä. Ei siis kannata lähteä soitellen sotaan, jos haluaa saada aikaan tuloksia. Mitä strateginen suunnittelu tarkoittaa ja miksi siihen kannattaa panostaa?
Verkkosivuston strateginen suunnittelu on sen menestyksen perusta
Olemme vastanneet lukuisten yritysten, järjestöjen, liittojen ja julkisen sektorin verkkosivujen strategisesta suunnittelusta. Tunnetuimpia näistä ovat muun muassa Huoneistokeskus, WorldVision, Teollisuusliitto sekä Nokian ja Kangasalan kaupungit.
Verkkosivuston suunnittelu ei ole pelkkää visuaalista ilmettä tai teknistä toteutusta. Verkkosivusto on liiketoimintasi digitaalinen ydin. Strateginen suunnittelu -työvaihe varmistaa, että verkkosivustosi tukee liiketoiminnan tavoitteita, ohjaa käyttäjiä haluttuihin toimenpiteisiin ja tuottaa mitattavaa arvoa.
Mutta mitä strateginen verkkosivuston suunnittelu oikeastaan tarkoittaa?
Usein käyttäjän ensimmäinen kosketuspiste brändiin on jo tapahtunut toisaalla – nyt verkkosivuston tehtävä on palvella käyttäjää parhaalla mahdollisella tavalla.
Tarvitsetteko apua?
Jos verkkosivuston strateginen suunnittelu on aihealue, josta haluat rupatella, olemme vain klikkauksen päässä.
Miksi strateginen suunnittelu on välttämätöntä?
Elämme aikaa, jossa verkkosivuston rooli on merkittävä, mutta samalla jatkuvassa muutoksessa. Googlen AI-yhteenvedot, zero-click -haut sekä sosiaalisen median ja tekoälyhakujen luomat moninaiset reitit verkkosivuille muovaavat tapaamme suhtautua verkkosivustoihin. Usein käyttäjän ensimmäinen kosketuspiste brändiin on jo tapahtunut toisaalla – nyt verkkosivuston tehtävä on palvella käyttäjää parhaalla mahdollisella tavalla.
Ilman tätä ymmärrystä ja strategista suunnittelua verkkosivusto onkin vain läjä sivuja, näkymiä ja toimintoja, jotka eivät ohjaa, palvele tai vakuuta käyttäjää. Hyvin suunniteltu verkkosivusto puolestaan:
- Tukee liiketoiminnan tavoitteita – olipa kyseessä sitten myynti, liidien generointi tai brändimielikuvan vahvistaminen.
- Tarjoaa optimaalisen käyttökokemuksen – tieto löytyy nopeasti, navigointi on vaivatonta ja sisältö vastaa käyttäjän tarpeisiin.
- On hakukoneoptimoitu – tuo liikennettä ilman suuria mainosbudjettejakin.
- On teknisesti kestävä ja skaalautuva – toimii luotettavasti nyt ja mukautuu yrityksen kasvaessa tai teknologian muuttuessa.
- Rakentaa kilpailuetua – erottautuminen ja ainutlaatuinen asiakaskokemus parantavat tuloksia.
Keitä asiakkaanne ovat? Miten he käyttävät tai haluaisivat käyttää verkkosivustoasi?
Miten verkkosivuston strateginen suunnittelu etenee?
Verkkosivuston strategisen suunnittelun aikana käsitellään jokaisessa projektissa vähintään seuraavat aihealueet:
1. Liiketoiminnan ja kohderyhmien ymmärtäminen
Verkkosivuston suunnittelu alkaa liiketoimintatavoitteiden ja kohderyhmän analysoinnilla. Keitä asiakkaanne ovat? Miten he käyttävät tai haluaisivat käyttää verkkosivustoasi? Mitkä ovat heidän kipupisteensä?
Muun muassa näihin kysymyksiin vastaaminen ohjaa koko suunnitteluprosessia.
2. Kilpailija-analyysi
Kilpailijoiden verkkosivujen ja yleisemmin digitaalisen läsnäolon analysointi auttaa tunnistamaan, miten markkinassa tyypillisesti toimitaan. Tärkeimmät tarkastelukohdat ovat:
- Miten kilpailijat houkuttelevat ja sitouttavat kävijöitä?
- Mitä avainsanoja ja sisältöjä he hyödyntävät?
- Miten heidän verkkosivujensa käytettävyys ja konversiopolut on suunniteltu?
On kuitenkin tärkeää muistaa, että kilpailijaa imitoimalla on saavutettavissa enintään vain yhtä hyviä tuloksia, kuin kilpailija saavuttaa. Me emme halua sitä – me haluamme teidän menestyvän paremmin.
3. Tietorakenne ja käyttäjäpolut
Hyvin suunniteltu verkkosivusto ohjaa käyttäjää kohti konversiota. Tämä edellyttää selkeää tietorakennetta ja käyttäjäpolkujen huolellista määrittelyä:
- Mitä sisältöjä käyttäjät etsivät?
- Mistä he saapuvat ja miten he liikkuvat sivustolla?
- Miten voimme optimoida heidän kokemustaan?
- Missä yhteyksissä ja miten ohjaamme käyttäjää toimintaan?
4. Hakukoneoptimointi ja suorituskyky
Eihän verkkosivustolla tee mitään, jollei sitä löydä kukaan. Löydettävyys ei enää tarkoita pelkkää näkyvyyttä Googlessa, vaan myös tekoälypohjaiset hakupalvelut ja kielimallit (LLM) kokoavat ja suosittelevat sisältöä omissa vastauksissaan. Tämä edellyttää, että sivuston sisältö ja rakenne ovat helposti tulkittavia sekä perinteisille hakukoneille että tekoälylle.
- Oikeat hakusanat strategisesti suunniteltuna ja huolellisesti sijoiteltuna
- Toimintavarma, turvallinen ja nopea arkkitehtuuri, joka tukee sekä SEO:a että tekoälyn sisällönhakua
- Käyttäjälähtöinen sisältö, joka sitouttaa ja ohjaa toimintaa sekä tarjoaa selkeitä ja täsmällisiä vastauksia ihmisille ja tekoälylle.
5. Analytiikka ja seuranta
Verkkosivuston suorituskykyä on mitattava ja kehitettävä jatkuvasti. Käytössä olevat työkalut, kuten Google Analytics, SEMRush, Hotjar ja Search Console auttavat seuraamaan sivuston vierailijoiden käyttäytymistä ja optimoimaan sivustoa:
- Mitkä sisällöt toimivat parhaiten?
- Mistä käyttäjät tulevat ja miten he liikkuvat sivustolla?
- Mitkä elementit tuottavat eniten konversioita?
- Miten sijoittumisemme tärkeiden avainsanojen osalta kehittyy?
Verkkosivuston strateginen suunnittelu on siis edellytys tulokselliselle palvelulle. Kun strateginen suunnittelu on tehty huolellisesti, siirrytään palvelun muotoiluun.
Tämä artikkeli on osa Ostajan opas -blogisarjaa, jossa kokoamme vinkkejä verkkopalvelun – eli verkkosivun, verkkokaupan tai verkkosovelluksen – hankinnasta vastaaville tahoille.
Kirjoitettu
Lukuaika
6 min
Kategoria
- Ohjelmistokehitys
Näin valitset parhaan verkkokauppa-alustan kauppasi perustaksi
Kirjoittaja
Aapo Mäki
Markkinoilla on tarjolla useita eri alustoja, jotka mahdollistavat verkkokaupan perustamisen eri organisaatioille. Sopiva alustavaihtoehto riippuu muun muassa yrityksen ja myytävän tuotevalikoiman koosta, kustomointitarpeista sekä budjetista. Kustomointitarpeet puolestaan määrittyvät asiakkaan liiketoiminnallisten sekä käyttäjien tarpeiden perusteella. Tässä artikkelissa listaamme muutaman suositun vaihtoehdon verkkokauppa-alustaksi.
WooCommerce voidaan räätälöidä suoraan asiakkaan tarpeisiin
WooCommerce on WordPressin kehittämä erittäin suosittu verkkokauppa-alusta. Mikäli verkkokaupan perustajalla on jo entuudestaan kokemusta WordPressistä tai yrityksen nykyiset verkkosivut toimivat WordPressin päällä, on WooCommerce mainio valinta. Tällöin sekä sivuston että verkkokaupan pyörittäminen onnistuu samoilla tunnuksilla, ja järjestelmän käyttö on intuitiivista. Toki oletuksena on, että nykyinen WordPress-sivusto on teknisesti fiksusti rakennettu – tällöin ei törmätä jatkuviin ongelmiin, kun uusi verkkokauppa pultataan vanhan verkkosivuston kylkeen.
WooCommerce on valintamme
Me teemme kaikki verkkokauppaprojektimme WooCommercella sen räätälöitävyyden ja kustannustehokkuuden vuoksi.
Alustan voi ladata ilmaiseksi, mutta se täytyy perustaa joko omalle palvelimelle, pilveen tai webhotelliin. Lisäksi suuri osa WooCommercen lisäosista on maksullisia. WooCommercen avulla voi tehdä sekä hyviä että huonoja verkkokauppoja, aivan kuten WordPressillä voi tehdä hyviä tai huonoja verkkosivuja.
Mikäli sivustolle valitaan halpa ja kehno valmisteema valmiilla toiminnoilla, eikä toimivan sivuston kehitykseen panosteta tarpeeksi, voi luvassa olla kivinen tie. Tällöin verkkokaupan muokattavuus, toimintavarmuus, tietoturva ja käyttökokemus voivat jäädä kehnolle tasolle.
WooCommercen tarkalle hinnalle on vaikea antaa varmaa arviota, sillä siihen vaikuttavat valittu hosting-ratkaisu, tarvittavien maksullisten lisäosien määrä sekä mahdollinen ulkopuolelta hankittu tuki. WooCommercen etu on se, että käyttäjä maksaa vain niistä ominaisuuksista, jotka tulevat oikeasti käyttöön. Meidän tapanamme ei ole hyödyntää asiakkaalle maksullisia lisäosia, vaan lisäosat valitaan hyvin harkiten. Suuri osa toiminnoista siis toteutetaan räätälöidysti.
Milloin valita WooCommerce?
WooCommercen etuna on sen räätälöitävyys, mikä on yksi syy siihen, miksi suosimme alustan käyttöä verkkokauppoja sisältävissä projekteissa. WooCommerce mahdollistaa muun muassa verkkokaupan ulkoasun (eli kaiken sen, mitä käyttäjät näkevät) täydellisen kustomoinnin, sekä tuotesuodatuksen ja toiminnallisuuksien, kuten toimitustapojen tai toivelistan kustomoinnin. Lisäksi muun muassa räätälöidyt raportointi- ja tilausten hallintatyökalut tulevat usein tarpeeseen. WooCommerce siis tarjoaa oivia ”taustatyökaluja” meidän ja asiakkaidemme käyttöön. Käyttöliittymä ja toiminnallisuudet toteutetaan puolestaan aina räätälöidysti.
WooCommerce taipuu asiakkaan tarpeisiin ilman, että tarpeiden tulee taipua alustan mahdollisuuksiin.
WooCommerce on oiva valinta verkkokauppa-alustaksi silloin, kun on tarkoitus täyttää asiakkaan ja verkkokaupan käyttäjien toiveet mahdollisimman laadukkaasti. WooCommerce taipuu asiakkaan tarpeisiin ilman, että tarpeiden tulee taipua alustan mahdollisuuksiin. Tästä syystä lähestymmekin verkkokauppahankkeitamme lähes poikkeuksetta palvelumuotoilun ja määrittelyn kautta: ensin selvitetään mitä ja miksi. Vasta sitten miten, jolloin WooCommerce on aina vahvoilla yllä listattujen ominaisuuksiensa ansiosta.
Verkkokauppa-alustan voi integroida laajasti esimerkiksi PIM- tai ERP-järjestelmään. Toteutimme kyseisen ratkaisun yhdessä S-renkaan kanssa. Mediatradea varten räätälöity verkkokauppa mahdollisti puolestaan hyvin nopeasti toimivan tuotesuodatuksen sekä räätälöidyt tarjoustyökalut.
WooCommerce sopii kaiken kokoisille yrityksille ja verkkokaupoille, mutta alustan kustomointimahdollisuuksista eniten iloa saanevat etenkin keskisuuret ja suuret yritykset.
WooCommercen käyttöön ottaminen voi onnistua myös ilman ulkoista tukea – kyse ei kuitenkaan ole kaikista helpoiten lähestyttävästä verkkokauppa-alustasta. Erityisesti integraatioiden mahdollistamiseksi apuun kannattaa usein pyytää asiantuntija-apua meiltä.
WooCommerce-verkkokauppahankkeeseen yleisimmin kuuluvat työvaiheet:
- Palvelumuotoilu ja määrittely
- Käyttöliittymäprototyyppi
- Käyttöliittymän visuaalinen ilme
- Tekninen toteutus
- Testaus ja julkaisu
- Ylläpito ja jatkokehitys
WooCommerce on erittäin laadukas, räätälöitävä alusta, eikä suinkaan se paras mahdollinen ”valmiskauppa”
Hinta WooCommerce-verkkokauppahankkeilla liikkuu tyypillisesti 40 000 euron paremmalla (tai pahemmalla) puolella. Toteuttamissamme projekteissa hintahaarukan yläreuna on usein noin 100 000 euron tienoilla. Hankkeet vaativat usein kymmeniä – tai jopa yli sata – päivää asiantuntijatyötä, vaikka kyseessä onkin ”valmis verkkokauppa-alusta”. WooCommerce on erittäin laadukas, räätälöitävä alusta, eikä suinkaan paras mahdollinen ”valmiskauppa”.
Shopifyllä verkkokauppa kuukausimaksulla
Kanadalainen Shopify on kasvanut yhdeksi maailman suurimmista verkkokauppa-alustoista. Shopifyn suurimpana etuna on se, että palvelun avulla voi perustaa verkkokaupan ilman merkittävää teknistä osaamista.
Shopifyn kautta verkkokaupan voi perustaa valmiilla muotilla, minkä vuoksi sen voi mieltää WooCommercen vastakohtaksi. Shopifyn voi ottaa käyttöön hyvin matalalla kynnyksellä, mutta verkkokaupan muokkaaminen erityistarpeita vastaavaksi on haastavaa. Esimerkiksi Shopifyn yhdistäminen organisaation käyttämään PIM- tai ERP-järjestelmään voi olla mahdotonta.
Vaikka Shopifyn räätälöintimahdollisuudet ovat rajalliset, voi palvelun kautta perustaa monenlaisia verkkokauppoja. Verkkokaupan ulkoasua voi myös varsin vapaasti muokata, mikä voi riittää erityisesti pienemmille yrityksille.
Shopifyn edullisin tilaus maksaa 32 euroa kuukaudessa. Tarjolla ovat myös suuremmille, lisäominaisuuksia kaipaaville yrityksille tarkoitetut 92 ja 384 euron kuukausihinnat. Aidosti monipuolisille verkkokaupoille kuukausimaksu onkin jo yli 2 000 euroa kuukaudessa. Huomattavaa on, että kaikissa lisenssivaihtoehdoissa Shopify myös ottaa komission myynneistä.
Shopify on kertakustannuksiltaan halpa mutta jatkuvilta kokonaiskustannuksiltaan erittäin arvokas. Emme suosittele alustaa asiakkaillemme, joilla on kunnianhimoiset ja räätälöintiä vaativat verkkokauppatarpeet.
MyCashflow on suoraviivainen ja kotimainen verkkokauppa-alusta
Kotimainen MyCashflow on kuukausimaksullinen verkkokauppa-alusta. Shopifyn tavoin MyCashflow mahdollistaa verkkokaupan perustamisen valmiin pakettiratkaisun avulla. Näin verkkokaupan voi perustaa myös ilman laajaa teknistä osaamista.
Vaikka tarjolla on valmiita muotteja, tukee MyCashflow myös kustomointia. Näin esimerkiksi verkkokaupan ulkoasu on laajasti muokattavissa tarpeen sitä vaatiessa. Toiminnallisuudet puolestaan taipuvat räätälöityihin tarpeisiin melko heikosti. Tai no: eivät käytännössä lainkaan.
MyCashflown edullisin versio maksaa 49 euroa kuukaudessa. Sen puitteissa voi perustaa verkkokaupan, jossa on korkeintaan 200 tuotetta ja joka vaatii korkeintaan 500 Mt levytilaa. 49 eurolla ei siis pitkälle pötkitä tuotetietojen tai kävijämäärien suhteen. 99 euroa kuukaudessa maksava vaihtoehto nostaa tuotevalikoiman suuruuden 2 000 tuotteeseen ja levytilan määrän viiteen gigatavuun. Tarjolla on myös 149 euroa kuukaudessa maksava pro-tilaus, joka tarjoaa useampia lisäominaisuuksia.
Kotimaisuutensa ansiosta MyCashflow on palvelu, jota mielellään suosittelemme asiakkaillemme, joiden tarpeet ja budjetti mahdollistavat vain yksinkertaisen valmiskaupan hyödyntämisen.
Olemme apuna verkkokauppojen perustamisessa
Tässä kirjoituksessa on kuvattu vain kolme verkkokauppa-alustaa, vaikka niitä on toki muitakin. Pähkinänkuoressa: kevyet ja pienet kaupat voidaan toteuttaa MyCashflow:lla tai Shopifyllä. Keskisuuret ja suuret räätälöidyt toteutukset kannattaa toteuttaa WooCommercella, kunnes päästään satojen tuhansien eurojen kokoluokkaan. Tällöin pelikentälle astelee WooCommercen kilpailijaksi Magento.
Me toteutamme verkkokauppaprojektit pääsääntöisesti WooCommercen avulla. Näin voimme tarjota asiakkaillemme täysin heidän tarpeisiinsa soveltuvan verkkokauppakokonaisuuden, sekä tuen verkkokaupan ja nykyisten järjestelmien integroinnissa. Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun uusi verkkokauppa tulee voida yhdistää saumattomasti organisaation nykyisiin järjestelmiin.
Verkkokaupan perustamisen hinta riippuu suunnitellun projektin laajuudesta. Projektin ja sen hinta-arvion laskemisen kanssa päästään parhaiten vauhtiin, kun otat yhteyttä.
Kirjoitettu
Lukuaika
2 min
Kategoria
- Ohjelmistokehitys
Tutkimustulokset – WordPress suuryritysten verkkopalvelu-alustana
Kirjoittaja
Aapo Mäki
The State of Enterprise WordPress Survey 2024 -tutkimus osoittaa, miten jättiläisorganisaatiot hyödyntävät WordPressiä saavuttaakseen liiketoiminnallisia tavoitteitansa. Meille WordPressiä pääsääntöisesti sisällönhallintajärjestelmänä hyödyntäville tahoille tutkimustulokset eivät tuota yllätyksiä, sillä tiedostamme järjestelmän kyvykkyydet. Järjestelmävalintaa pohtiville tulokset toivottavasti madaltavat entisestään kynnystä valita WordPress.
Lähde
Jos aihe kiinnostaa toden teolla, suosittelen tutustumaan alkuperäiseen julkaisuun. Minä kun ainoastaan tiivistän avainkohdat artikkelissani. Esitän artikkelissa vuoden 2024 tutkimustuloksia. Vertailuluvut vuoteen 2023 löydätte alkuperäisestä julkaisusta.
Organisaatiot
Tutkimus käsittelee organisaatioina seuraavia:
- Korkean profiilin brändi
- Kansallinen tai maailmanlaajuinen tunnettuus
- Suuri korporaatio
Tutkimustulokset perustuvat haastatteluihin yli 100:sta näiden kategorioiden järkäleorganisaatiosta. Haastatellut tahot vaihtelevat Amnesty Internationalista ja The Timesista aina Princetonin ja Liverpoolin yliopistoihin.
WordPressin valinta
Lähes kaikki haastatellut organisaatiot pitivät WordPressin laajennettavuutta, toiminnallisuutta ja skaalautuvuutta kriittisinä valintakriteereinä.
Missä roolissa järjestelmäpäätöksen tekijät työskentelevät?
- 41%: IT
- 26%: Markkinointi
- 12%: Hallitus tai johtoryhmä
- 11%: Sisällöntuottajat
- 7%: Ei tiedetä
- 2%: Talous
- 1%: Tuoteosasto
Mitkä tekijät ovat tärkeimpiä valintakriteereitä?
- Raha: 12% ei tärkeä, 49% kohtuullisen tärkeä, 40% erittäin tärkeä
- Toiminnallisuus: 4% ei tärkeä, 21% kohtuullisen tärkeä, 75% erittäin tärkeä
- Avoin lähdekoodi: 32% ei tärkeä, 43% kohtuullisen tärkeä, 25% erittäin tärkeä
- Skaalautuvuus: 13% ei tärkeä, 53% kohtuullisen tärkeä, 34% erittäin tärkeä
- Laajennettavuus: 4% ei tärkeä, 65% kohtuullisen tärkeä, 31% erittäin tärkeä
- Käytettävyys: 9% ei tärkeä, 59% kohtuullisen tärkeä, 32% erittäin tärkeä
- Suorituskyky: 9% ei tärkeä, 47% kohtuullisen tärkeä, 44% erittäin tärkeä
- Monikieliset kyvykkyydet: 60% ei tärkeä, 22% kohtuullisen tärkeä, 18% erittäin tärkeä
- Multisite-ominaisuudet: 54% ei tärkeä, 22% kohtuullisen tärkeä, 25% erittäin tärkeä
Näiden lukujen kehityksen vuoteen 2023 nähden löydätte tutkimuksesta.
Kustannukset ja ylläpito
Keskimääräinen suunnittelun ja toteutuksen hinta?
Vuonna 2024 organisaatiot vastasivat budjettikysymykseen seuraavaasti:
- 40%: Alle 50 000 $
- 12%: 50 000 – 100 000 $
- 10%: 100 000 – 250 000 $
- 6%: 250 000 – 500 000 $
- 4%: 500 000 – 1m$
- 4%: +1m$:
- 24%: Ei tiedetä
Sisältääkö edellinen summa ylläpidon?
- 38%: Kyllä
- 62%: Ei
Mikä on mielestänne WordPress-sivustonne ROI (return on investment)?
- 37%: Hyvä
- 35%: Erinomainen
- 16%: En tiedä
- 12%: Kehno
WordPressin käyttö
Mihin käytätte WordPressiä ensisijaisesti?
- 23%: Uutisten julkaisemiseen
- 18%: Sisällön luomiseen
- 18%: Omatoimiseen sivujen/laskeutumissivujen tekemiseen
- 15%: Blogien julkaisemiseen
- 14%: Olemassa olevan sisällön päivittämiseen
- 12%: Tuotteiden/palveluiden myymiseen verkossa
Käytättekö WordPressiä headless-CMS:nä?
- 75%: Ei
- 16%: Kyllä
- 9%: En tiedä
Mikä headless? Lue täältä.
Kuinka usein käytätte WordPressiänne?
- 65%: Päivittäin
- 18%: Viikoittain
- 12%: Kuukausittain
- 6%: Harvemmin
Onko WordPressissänne integraatioita?
- 23%: Markkinointiteknologia
- 17%: Maksuintegraatiot
- 15%: Single Sign On
- 15%: CRM
- 14%: Käännöstyökalut
- 12%: A/B-testaustyökalut
- 4%: Ei integraatioita
Ja mikä tärkeintä: suosittelisitko WordPressiä muille enterprise-tason organisaatioille?
0 = en, 10 = ehdottomasti.
0: 5%
1: 3%
2: 5%
3: 8%
4: 5%
5: 8%
6: 9%
7: 10%
8: 13%
9: 13%
10: 23%
Valtaosa siis suosittelisi melko suurella todennäköisyydellä. Eikä syyttä.
WordPress? Jutellaan!
WordPress on siis myös isojen organisaatioiden verkkopalvelualusta.
Kirjoitettu
Lukuaika
12 min
Kategoria
- Näkemykset
Ostajan opas: verkkosivun hinta
Kirjoittaja
Mikko Erola
Verkkosivun hinta -kysymys lienee kärjen tuntumassa, kun organisaatiot pohtivat omia verkkosivutarpeitaan. Me teemme verkkosivuja 2,5 miljoonalla eurolla vuodessa ja olemme työssämme Suomen parhaimmistoa. Siksi kykenemme ja toisaalta haluamme auttaa kaikkia kiinnostuneita ymmärtämään, mitä verkkosivu-uudistus maksaa ja mistä hinta koostuu.
Kokeneimmat verkkopalveluiden ostajat tietävät suurin piirtein, mikä saattaisi olla heidän haaveilemansa verkkosivun hinta. Monet eivät sitäkään. Vielä harvemmat tietävät, mitkä tekijät siihen hintaan vaikuttavat.
Tämän artikkelin tarkoitus on tarjota apua jokaiselle verkkosivuprojektin suunnittelun ja budjetoinnin kanssa kamppailevalle.
TLDR;
Artikkelissa kuvaamme seuraavien aihealueiden vaikutusta verkkosivun hintaan:
1. Strateginen suunnittelu ja palvelumuotoilu
2. Sisällön esitystavat
3. Toiminnallisuudet
4. Integraatiot
5. Julkaisujärjestelmä
6. Ylläpito ja jatkokehitys
Räätälöidyn verkkosivun hinta alkaa yksinkertaisimmissakin tapauksissa 20 000 €:n tuntumasta. Laajat verkkosivustot puolestaan saattavat kustantaa 100 000 €.
Me olemme toteuttaneet satoja onnistuneita verkkosivuja. Pienistä suuriin. Asiakkaitamme ovat muun muassa Huoneistokeskus, Lämpöykkönen, S-Ryhmä, Retta, World Vision, Plan ja Fida.
Tämä blogikirjoitus on pitkä. Aihe on sellainen, että se vaatii reilusti kirjaimia, jotta sen voi kuvata riittävän laajasti.
Mitkä tekijät vaikuttavat verkkosivun hintaan?
Kaikissa verkkosivuprojekteissa on selvästi tunnistettavissa osa-alueet, joiden perusteella hinnoittelu pääpiirteittäin rakentuu:
- Strategia, palvelumuotoilu ja määrittely
- Sisällön esitystavat
- Toiminnallisuudet
- Integraatiot
- Tekniset reunaehdot esim. julkaisujärjestelmän ja palvelimen suhteen
- Ylläpito- ja jatkokehitystarpeet
Meillä verkkosivun, nettisivun ja kotisivun (sama asia, monta eri termiä) hinta koostuu pääosin asiantuntijoidemme työmäärästä. Hinnoittelu perustuu henkilötyöpäiviin (htp), joka sisältää 7,5 tuntia asiantuntijoidemme työtä. Henkilötyöpäivän hinta asiakkaillemme on useimmiten 825 €, jonka päälle lisätään arvonlisävero.
Asiantuntijoitamme ovat projektipäälliköt, sisältö- ja palvelumuotoilijat, suunnittelijat, tekniset arkkitehdit ja kehittäjät eli koodarit. Tarkennukset henkilötyöpäivien sisällöstä löytyy tämän artikkelin lopusta.
Lisenssikuluja ja 3. osapuolten juoksevia kuluja ovat ainoastaan mahdolliset maksulliset lisäosat ja palvelinkulut. Nämä kulut asettuvat useimmiten joidenkin kymmenien eurojen tasolle kuukaudessa. Kuukausittaisesta ylläpidosta syntyy toki työkuluja myös meiltä, josta myös lisää viimeisessä kohdassa.
Tässä artikkelissa paneudumme suunnittelun ja teknisen toteutuksen työmääriin. Onnistunut verkkopalveluprojekti vaatii kuitenkin myös johtamista. Projektinjohdon tehtävät, kuten työpalaverit, muodostavat tyypillisesti noin 10–15 % koko projektin työmäärästä ja hinnasta.
Voimme myös soitella
Kerromme verkkosivuston hinnan rakentumisesta mieluusti myös puhelimitse tai muilla viestintävekottimilla.
1. Strateginen suunnittelu, palvelumuotoilu ja määrittely
Verkkosivuprojekteissa on tärkeää ymmärtää seuraava: miksi, kenelle ja miten verkkopalvelu rakennetaan. Strateginen suunnittelu ja palvelumuotoilu ovat onnistuneen verkkosivu-uudistuksen keskeisimpiä työvaiheita.
Meidän tarjouksemme sisältävät pienemmissäkin verkkosivuhankkeissa vähintään muutaman henkilötyöpäivän työmäärän strategiseen suunnitteluun ja palvelumuotoiluun. Laajemmissa hankkeissa huomattavasti enemmän. Tähän työmäärään vaikuttaa myös se, kuinka pitkälle asiakas itse on kyennyt jäsentämään tarpeitaan ja ajatuksiaan.
Meidän tehtävämme on kuitenkin haastaa ja validoida näitä jäsentelyjä yhdessä asiakkaan kanssa.
Tässä strategian ja muotoilun työvaiheessa siis ratkotaan mitä, miksi ja miten ollaan tekemässä. Tämän vaiheen löydökset ja päätökset määrittelevät seuraavien otsikoiden sisällöt. Ja siten myös verkkosivu-uudistuksen kokonaistyömäärän ja hinnan.
Mitä sisältöä verkkopalvelussa on ja kuinka paljon? Miten sisältö järjestetään siten, että käyttäjä löytää vaivattomasti haluamansa? Ja toisaalta siten, että saamme ohjattua käyttäjää haluamiimme toimenpiteisiin?
2. Sisältö
Laadukas sisältö on onnistuneen verkkosivuston edellytys. Se on useimmiten myös asia, josta asiakas vastaa itse.
Tästä syystä sisällöntuotanto ei tyypillisesti aiheuta työmäärää verkkosivuston toimittajalle. Silti haluamme sparrata asiakkaitamme aihealueen tiimoilta, jotta uudistetussa verkkosivustolla komeilee lopulta arvoisensa sisällöt – ei pelkästään tekstit, vaan myös esimerkiksi kuvat ja videot.
Verkkopalvelun sisällöistä voit lukea tarkemmin tästä artikkelista.
Verkkosivu-uudistuksissa pääosin nimenomaan sisältö ja sen eri esitystavat määrittelevät, kuinka työläs palvelu on suunnitella ja toteuttaa. On siis tärkeää määritellä sisältötyypit, sisältölohkot ja toiminnallisuudet, joilla sisältöä esitetään eri tavoin. Esimerkkejä seuraavassa:
Meganavigaatio: 2475 €
Jos verkkosivustolla on paljon sivuja ja sivuhierarkia yltää 3. tai syvemmille tasoille, on paras ratkaisu tyypillisesti meganavigaatio eli iso valikko.
Oman sivustomme navigaatio on eräänlainen meganavigaatio sekin, mutta vain visuaalisista syistä. Käyttöön olisi soveltunut perusnavigaatiokin.
Staattinen sisältöalue: 600 €
Luet tätä tekstiä sisältöalueessa. Normaali sisältöalue kaikkine tekstileikkauksine on tyypillisesti reilun puolen henkilötyöpäivän urakka. 600 €.
Työmäärä ja hinta kasvaa, kun sisältöalueeseen tarvitaan monipuolisia sisällön muotoilutyökaluja. Kuten tämä haitarielementti tai aiemmin näkemäsi ”meille voi myös jutella”-kainalonosto.
Tyypillisesti sisältöalue ja kaikki vimpaimet sisältöalueelle maksavat jopa useita tuhansia euroja. Tärkeä investointi, koska sisältö on king.
Ajankohtaiset sisällöt, kuten blogi: 1 650 – 3 300 €
Artikkeleille tarvitaan listaussivu, jossa voidaan mahdollistaa suodattaminen esim. blogi-, uutis- ja asiantuntija-artikkeleiden välillä. Plan.fi:ssä on esimerkki tästä. Myös oma blogi-listauksemme toimii hyvänä esimerkkinä.
Yksittäiselle artikkelille tarvitaan myös oma artikkelin lohkopohja – siksi, että artikkelit vaativat omanlaisiaan sisältölohkoja. Tällainen on esim. heroelementti (sivun yläreunassa), jossa esitetään artikkelin päivämäärä- ja kirjoittajatiedot.
Sisältölohkot: 400 – 2 475 €/kpl
WordPress-verkkosivujen sisällöistä valtaosa rakennetaan nykyään sisältölohkoilla. Ne ovat ikäänkuin hierarkisia Lego-palikoita, joilla markkinoija voi luoda rikasta ja monipuolista sisältöä.
Tyypillisissä verkkosivuprojekteissa lohkoja luodaan kymmenkunta. Yksittäisen lohkon työmäärään vaikuttavat muun muassa:
- Asetukset ja monipuolisuus
- Dynaamisuus
- Visuaaliset asetukset (kuten väri- ja asetteluvalinnat)
3. Toiminnallisuudet
Verkkosivun hintaan vaikuttaa myös toiminnallisuudet. Ne tarkoittavat niitä ominaisuuksia, joita käyttäjä käyttää vieraillessaan verkkosivustolla.
Toiminnallisuuksien tarpeiden varmistaminen on erityisen tärkeää jo tarjousvaiheessa, jotta asiakas todella tietää, mitä on ostamassa. Seuraavassa tyypillisiä toiminnallisuuksia verkkosivustolla:
Haku: 1 650 – 3 300 €
Filosofiamme on, että verkkosivuston sisällön tulee olla järjestetty siten, että käyttäjä löytää etsimänsä ilman sivuston hakuakin.
Haku on kuitenkin mainio tapa tukea ja mahdollisesti nopeuttaa käyttäjän toimintaa verkkosivustolla. Hakutoiminnallisuuksia on monenlaisia, eikä huonolla haulla tee mitään.
Tyypillisesti ei-niin-valtavan-laajoilla verkkosivustoilla esimerkiksi Relevanssi Premium -lisäosalla tehty haku ajaa asiansa mainiosti.
Jos sisältömassa on valtava, saattaa olla järkevää käyttää erillisiä ja maksullisia hakumoottoreita, kuten selvästi järeämpää Algoliaa. Erillisiin hakumoottoreihin kannattaa kuitenkin asennoitua tarkoituksenmukaisuus-hattu päässä, sillä ne kustantavat usein jopa satoja euroja kuukaudessa.
Maksullisissa hakumoottereissa myös tekoäly on jo mukavassa roolissa.
Lomakkeet: 825 – 1 650 €
Verkkosivu- ja verkkokauppakävijälle pitää tarjota hänen toivomansa tapa olla yhteydessä. Puhelinnumerot ja sähköpostiosoitteet siis esiin! Näiden lisäksi usein käytetään erinäköisiä yhteydenotto- ja palautelomakkeita.
Me suunnittelemme ja toteutamme verkkopalveluhankkeissa lähes poikkeuksetta vähintään uutiskirje- ja yhteydenottolomakkeet. Työ pitää sisällään lomakkeiden ja virheilmoitusten ulkoasun suunnittelun ja näiden teknisen toteutuksen. Lisäksi tiedot lomakemerkinnöistä kerätään julkaisujärjestelmään ja lähetetään valittuihin sähköpostiosoitteisiin. Lomakkeita myös integroidaan esimerkiksi uutiskirje- ja CRM-järjestelmiin. Integraatioista lisää myöhemmin tässä kirjoituksessa.
Peruslomakkeiden suunnittelu ja toteutus maksaa 800 – 1 600 €. Tämä työmäärä sisältää lomaketyökalun käyttöönoton (WordPressissä useimmiten Gravity Forms). Työkalu mahdollistaa jatkossa sen, että verkkopalvelun sisällönhallintajärjestelmästä voi luoda rajattomasti uusia lomakkeita personoidusti ilman, että meidän apuamme tarvitaan. Panostetaan siis kerralla kunnollisiin työkaluihin.
Täältä löydät meidän sivustomme yhteydenottolomakkeen, joka on toteutettu Gravity Formsilla.
Kieliversiointi: 825 – 1 650 €
WordPress-julkaisujärjestelmä tarjoaa laadukkaita lisäosia kieliversiointiin. Muun muassa WPML-lisäosan käyttö kieliversioinnissa mahdollistaa isojenkin verkkopalveluiden useat kieliversiot.
Meidän kieliversiotyökalun käyttöönottoon tarvittava työmäärämme on arvoltaan rapiat 1000 €. Varsinainen työ on kuitenkin edessä asiakkaallamme, kun kieliversion sisällöt täytyy syöttää palveluun. Tässäkin on tätä nykyä kieliversiotyökalujen tekoälytoiminnot apuna – onneksi.
Oman sivustomme ylälaidasta näette FIN/EN-painikkeen, jolla pääsette kokeilemaan meidän Polylangilla toteutettua kieliversiota. Polylang on WPML:n kilpailija.
Verkkokauppatoiminnot: alk. 20 000 €
Kun verkkosivustolla pitää voida myydä jotain, on kysymys verkkokaupasta. Perinteinen verkkokauppatoteutus sisältää muun muassa seuraavien asioiden määrittelyn, suunnittelun ja toteutuksen:
- Kirjautuminen ja rekisteröityminen
- Asiakastili: omien tietojen hallinta, tilaushistoria
- Ostoskori ja sen toiminnallisuudet
- Verkkokauppanäkymien suunnittelu ja toteutus (tuotelistaus ja suodatukset, ostoskori ja sen vaiheet, tuotenostot)
- Maksaminen ja kuitit
- Tilausten toimitusprosessi
- Integraatiot
- Verkkokaupan räätälöidyt raportointityökalut
- Hienoudet, kuten samankaltaiset tuotteet, suosikkituotteet, alekoodit ja kampanjat
Täysin räätälöidysti suunnitellut ja toteutetut perusverkkokauppatoiminnallisuudet ovat työmäärältään tyypillisesti vähintään 20 000 €:n arvoisia. Tämä siis kaikkien edellä käsiteltyjen työmäärien lisäksi.
4. Integraatiot
Integraatiot vaikuttavat merkittävästi verkkosivun hintaan. Pitääkö asiakkaan verkkosivustoon syötetyn tiedon siirtyä jonkin 3. osapuolen järjestelmään automaattisesti? Jos pitää, tarvitaan integraatio. Jollei, voit siirtyä seuraavaan kohtaan.
Integraatiot on aihealue, joka on eniten riippuvainen kolmansista osapuolista. 3. osapuolten roolilla onkin suuri merkitys integraatioiden rakentamisen kokonaiskustannuksiin. On siis tärkeää muistaa, että joissain tapauksissa räätälöidyt integraatiot vaativat työaikaa myös 3. osapuolen järjestelmän ylläpitäjiltä, mikä on useimmiten asiakkaalta laskutettavaa työtä.
Yksinkertaisimmillaan verkkosivuprojekteissa integraatiot käsittävät uutiskirjetilausten yksisuuntaisen viemisen uutiskirjejärjestelmään (MailChimp, ActiveCampaign…) ja yksisuuntaisen yhteydenottolomakemerkintöjen viemisen CRM:ään (Salesforce, Hubspot…). Listatut järjestelmät ovat maailmanlaajuisia ja erittäin käytettyjä, joten ne luonnollisesti tarjoavat selkeät rajapinnat tiedon liikuttamiseen. Simppelit yksisuuntaiset integraatiot alkavat hinnaltaan 1 000 €:n tuntumasta.
Yhä useammin verkkosivuille halutaan myös tuoda tietoa integraation välityksellä. Esimerkiksi yhteystietoja tai tuote- ja palvelutietoja tuodaan verkkosivulle asiakkaiden järjestelmistä. Laajempien integraatioiden hintalappu kipuaa nopeasti vähintään tuhansiin euroihin.
5. Tekniset reunaehdot julkaisujärjestelmän ja palvelimen suhteen
Huh – loppusuoralla ollaan. Verkkosivun hintaan ja työmäärään vaikuttaa olennaisesti myös se, millä teknologioilla ja järjestelmillä se rakennetaan. Myös se, mihin verkkosivusto pystytetään (palvelin), vaikuttaa.
Me toteutamme lähes kaikki verkkosivut ja -kaupat WordPressillä (ja sen WooCommerce-verkkokauppalisäosalla). Täten tämä artikkeli ja esimerkit työmääristä perustuvat niiden käytölle.
Jos tismalleen samat asiat halutaan toteuttaa esimerkiksi Drupalilla tai verkkokauppa-alusta Magentolla, työmäärät kasvavat kymmeniä tai jopa satoja prosentteja. Tämä johtuu siitä, että edellä mainitut alustat eivät ole WordPressin tapaan ketterästi räätälöitäviä, vaan niiden kanssa työskentely on hitaampaa.
Palvelimen tuoma työmäärä on käytännössä nolla, jos voimme valita verkkopalvelulle palvelimen taholta, joka tarjoaa esim. WordPress-toteutuksiin optimoituja web-hotelleja. Palvelinvalinta saattaa aiheuttaa erikseen laskutettavaa työtä, jos asiakkaamme toivoo, että verkkopalvelu asennetaan ei-niin-optimoidulle palvelimelle – tyypillisesti sellaiselle, jonka asiakkaamme omat IT-käytännöt määrittelevät. Selvittely ja yhteydenpito palvelintarjoajien kanssa saattaa maksaa jopa päivien verran työtä – puhutaan siis tuhansista.
6. Ylläpito ja jatkokehitys
Meidän ylläpitopalvelumme maksaa pienempien verkkosivujen osalta 150 €/kk. Isommissa verkkopalveluissa, kuten verkkokaupoissa, ylläpidon kustannus kuukausittain saattaa maksaa esimerkiksi 350 €/kk.
Tarjoamaamme ylläpitopalveluun sisältyy julkaisujärjestelmän ja sen ulkoisten laajennosten (plugin) versiopäivitykset. Lisäksi suoritamme ylläpidon yhteydessä tietoturvapäivitykset. Varsinaiset päivitykset ja päivitysten toimivuuden varmistaminen tehdään samalla kertaa. Kiinteähintainen ylläpitopalvelumme koostuu siis sekin asiantuntijoidemme työtunneista.
Asiakkaan ei mielestämme tule maksaa työstä, jota ei tehdä. Tästä syystä arvioimme ja toteutamme kaikki jatkokehitykset projektikohtaisesti. Muistakaa: verkkopalveluiden jatkokehitys on tärkeää, jottei taas kolmen vuoden kuluttua olla tilanteessa, että verkkosivusto tai -kauppa on ’’vanhentunut’’.
Tarkennuksena: Asiantuntijoidemme henkilötyöpäivät, sisältäen mitä?
Verkkosivun hinta perustuu usein kymmeniin henkilötyöpäiviin – eli satoihin tai jopa tuhansiin työtunteihin.
Mihin se aika kuluu? Projektinjohdon (vähintään 10% koko projektin työmäärästä) lisäksi aikaa kuluu seuraavien osaamisalueidemme parissa:
StrategiaVerkkopalvelua tulee kehittää strategisesti ja suunnitelmallisesti, jotta se voi auttaa teitä menestymään. Hanke vaatii siis strategista suunnittelua. Tyypillisesti alk. 3 000 €.
PalvelumuotoiluKun strategian mukaisia toimenpiteitä suunnitellaan, hyödynnetään suunnittelutyössä palvelumuotoilun keinoja. Näitä ovat esimerkiksi työpajatyöskentely, tutkimukset ja haastattelut. Hanke vaatii siis palvelumuotoilua. Tyypillisesti alk. 3 000 €.
DesignKun verkkopalvelua parannetaan, täytyy käyttökokemuksen tähdätä erinomaisuuteen. Käyttöliittymän visuaalisella ilmeellä on puolestaan merkittävä rooli siinä, miltä brändinne näyttää ja tuntuu. Suunnittelijamme huomioivat siis sekä määritellyt toiminnallisuudet, käyttökokemuksen, sekä brändin mukaisen visuaalisuuden työvaiheessaan. Tyypillisesti alk. 8 000 €.
OhjelmistokehitysOhjelmistokehittäjämme, eli koodarimme, omaavat pitkän ja monipuolisen kokemuksen. Laajat integraatiot ja räätälöidyt toiminnallisuudet ovat meille arkipäivää, ja tuotamme teknisiä ratkaisuja parhaita ohjelmointikäytänteitä noudattaen. Testaamme ja dokumentoimme tuotoksemme huolellisesti. Hanke vaatii siis ohjelmistokehitystä. Tyypillisesti alk. 15 000 €.
Data ja analytiikkaJotta verkkopalvelun menestystä voidaan arvioida, täytyy sitä mitata. Jotta verkkopalvelua voidaan kehittää perustellusti, täytyy sitä mitata. Me tuotamme teille räätälöidyt analytiikkaratkaisut tai teemme yhteistyötä nykyisen analytiikkakumppaninne kanssa. Hanke vaatii siis data- ja analytiikkapalveluita. Tyypillisesti alk. 3 000 €.
SisältöHyvälläkään verkkopalvelulla ei tee mitään, jollei sisältö ole kunnossa. Tästä syystä olemme tottuneita auttamaan myös sisällön suunnittelun ja sisällöntuotannon kanssa. Hanke vaatii siis sisältöosaamista. Tyypillisesti alk. 1 000 €.
Verkkosivun hinta
Kuten ehkä huomasitte, ei räätälöityä verkkosivustoa voi hinnoitella pakettihintaan. Jokainen laadukas verkkosivusto vaatii räätälöidyn työmäärän ja hinnan.
Täysin räätälöidysti ja laadukkaasti toteutettu pienikin verkkosivusto maksaa vähintään 15 000 €. Pienempi verkkokauppa ja peruslaajuinen verkkosivusto 30 000 – 50 000 €, isommat verkkosivustot 40 000 €:sta ylöspäin aina yli 100 000 €:oon. Suuren kokoluokan verkkokaupat puolestaan maksavat käytännössä aina yli 80 000 €.
Kysyttävää? Ota yhteyttä.
Ja tsemppiä kilpailutukseen!
Tämä artikkeli on osa Ostajan opas -blogisarjaa, jossa kokoamme vinkkejä verkkopalvelun – eli verkkosivun, verkkokaupan tai verkkosovelluksen – hankinnasta vastaaville tahoille.
Kirjoitettu
Lukuaika
4 min
Kategoria
- Näkemykset
5 vinkkiä: Millainen on hyvä B2B-yrityksen verkkosivusto?
Kirjoittaja
Aapo Mäki
Verkkosivu on tärkein B2B-yrityksen toimintaa koskevan informaation lähde. Sitä käyttävät potentiaalisten asiakkaiden lisäksi esimerkiksi yrityksen oma henkilöstö, median edustajat ja nykyiset asiakkaat. Laadukas verkkosivu mahdollistaa B2B-yrityksen liiketoiminnan kasvun.
Olemme 20:n toimintavuotemme aikana suunnitelleet ja toteuttaneet useita kymmeniä B2B-verkkosivuja. Kerromme tässä artikkelissa viisi vinkkiämme tuloksellisen B2B-verkkosivun tekemiseen.
B2B-verkkosivustot Spotifyssä ja Youtubessa
Kävin keskustelemassa markkinointiguru Valtteri Tauben podcastissa B2B-verkkosivustoista. Löytyy kuvan ja äänen kera seuraavista linkeistä:
Vinkki 1: Määrittele huolellisesti verkkosivun tarkoitus ja tavoitteet
Tavoitteiden ja tarkoituksen määrittely on tärkein työvaihe B2B-verkkosivun toteutuksessa. Kun tämä työ tehdään huolellisesti, toteutettava verkkosivu palvelee tarkoitustaan ja tuottaa haluttuja tuloksia.
Tyypillisesti verkkosivun ensisijaisena tarkoituksena on tarjota potentiaalisille asiakkaille heitä kiinnostava tieto. Tuotteisiin tai palveluihin tutustuminen tehdään verkkosivulla. Sivulta asiakas löytää myös yrityksen yhteystiedot ja yritysesittelyn. Toimiva verkkosivu siis auttaa asiakasta ostamaan.
Kun B2B-yrityksen verkkosivusto toimii, se tuottaa jatkuvasti yhteydenottoja ja tarjouspyyntöjä.
Tieto on tietoa, mutta mielikuvien merkitys on suuri myös B2B-myynnissä ja markkinoinnissa – siksi B2B-yrityksenkin verkkosivun täytyy näyttää ja tuntua hyvältä. B2B-yrityksen luotettavuus ja asiantuntijuus kärsivät, jos sen verkkosivusto on visuaaliselta ilmeeltään keskeneräinen, teknisesti huonosti toimiva ja hankalakäyttöinen.
Kun B2B-yrityksen verkkosivusto toimii, se tuottaa jatkuvasti yhteydenottoja ja tarjouspyyntöjä. Hyvä mittari verkkosivun toimivuudelle onkin sen tuottaminen liidien määrä – kun liidien määrä verkkosivulla kasvaa, tuloksena on varmempi yrityksen liiketoiminnan kasvu.
Vinkki 2: Varmista tärkeimpien sisältöjen löytyminen ja laatu
Lähes poikkeuksetta käytetyimmät B2B-verkkosivun sisällöt etusivun lisäksi ovat:
- Yhteystiedot
- Yritysesittely
- Tuotteet ja palvelut
- Referenssit
Vasta kun käyttäjä on löytänyt etsimänsä, hänelle voidaan tarjota tutustuttavaksi myös muita sisältöjä.
Koska verkkosivun ensisijainen tarkoitus on tarjota käyttäjälle hänen etsimänsä sisältö, on näiden sisältöjen helppo löytyminen ja laatu ensiarvoisen tärkeää. Vasta kun käyttäjä on löytänyt etsimänsä, hänelle voidaan tarjota tutustuttavaksi myös muita sisältöjä.
Verkkosivun lisäksi näiden sisältöjen täytyy löytyä myös hakukoneista. Ihmisten tekemät haut tarkentuvat jatkuvasti, eli esimerkiksi yrityksen nimen sijaan haetaan suoraan yrityksen yhteystietoja. Laadukas hakukoneoptimointi onkin keskeinen osa toimivaa B2B-verkkosivua.
Vinkki 3: Panosta käyttöliittymään ja visuaaliseen ilmeeseen
Käyttöliittymän kautta verkkosivun käyttäjä vuorovaikuttaa verkkosivun kanssa. Se tarkoittaa siis esimerkiksi eri sisältöjen järjestystä, valikkoja sekä painikkeiden ja muiden ohjauksien toteutustapaa. Kun käyttöliittymä on toimiva, verkkosivuston käyttäminen sujuu vaivatta. Huonosti käytettävä verkkosivu ärsyttää, haittaa etsittävän tiedon löytymistä ja heikentää mielikuvaa yrityksestä.
Brändiltä näyttävä B2B-verkkosivu vahvistaa yrityksen vakuuttavuutta.
Verkkosivun visuaalinen ilme suunnitellaan yrityksen graafisen ohjeiston tai muun brändimateriaalin pohjalta. Brändiltä näyttävä B2B-verkkosivu vahvistaa yrityksen uskottavuutta. Verkkosivun uudistuksen yhteydessä voidaan kuitenkin tarvittaessa päivittää myös värimaailma ja fontit, jotta ne tukevat entistä paremmin yrityksen ilmettä.
Kuvat ovat keskeinen tekijä verkkosivun laadukkaan visuaalisen ilmeen luomisessa. B2B-yrityksillä ei kuitenkaan usein ole riittävästi korkealaatuisia kuvia, mikä voi heikentää sivuston visuaalista vaikuttavuutta. Ratkaisuna suosittelemme usein laadukkaiden kuvapankkikuvien hyödyntämistä tai yrityksen tarpeisiin räätälöityjen valokuvauksien järjestämistä.
Vinkki 4: Kasvata kävijämäärää
Hyvälläkään verkkosivulla ei tee mitään, jos sillä ei ole käyttäjiä. Käyttäjien määrän (ja laadun) kasvattamiseen on erilaisia keinoja.
Ensimmäinen keino on hakukoneoptimointi. Selvitetään millaisilla hauilla ihmiset etsivät yrityksen liiketoimintaan, palveluihin ja tuotteisiin liittyviä sisältöjä. Tämän jälkeen tuotetaan näitä vastaavat laadukkaat sisällöt ja varmistetaan verkkosivun tekninen toimivuus hakukoneiden näkökulmasta.
Tutustu modernin verkkosivuston sisällöntuotannon parhaisiin käytänteisiin.
Potentiaaliset B2B-asiakkaat tavoitetaan tehokkaasti myös digitaalisen markkinoinnin keinoin, eli esimerkiksi hakusanamainonnalla, verkkomainonnalla ja sosiaalisen median kautta.
Jos yrityksen sisällöllinen osaaminen ja resurssit ovat riittävät, voidaan verkkosivulle tuottaa asiantuntijasisältöjä – tämä parantaa verkkosivun löydettävyyttä hakukoneissa. Sisältöjä voidaan myös tehokkaasti hyödyntää digitaalisessa markkinoinnissa.
Vinkki 5: ”Klikkaa tästä”
Jos haluat verkkosivun käyttäjän tekevän jotain, kerro se hänelle. Käyttäjän ohjaaminen haluttuun toimintaan on keskeinen osa toimivaa B2B-verkkosivua. Toimintakehotteita (Call-to-Action) voi olla useita erilaisia:
- Lue lisää [aiheesta]
- Katso referenssimme
- Ota yhteyttä
- Tilaa uutiskirjeemme
- Anna meille palautetta
- Jaa artikkelimme
- Tykkää meistä sosiaalisessa mediassa
- Vastaa kyselyymme
- Osta
Ujostelu käyttäjän ohjaamisessa on turhaa.
Ujostelu käyttäjän ohjaamisessa on turhaa. Käyttäjä osaa itse päättää, haluaako reagoida toimintakehoitteisiin.
