Kirjoitettu
Lukuaika
3 min
Kategoria
- Data ja analytiikka
- Design
- Ohjelmistokehitys
Pääsemmekö eroon evästekyselyistä? EU ehdottaa selaintason suostumusta
Kirjoittaja
Isto Karttunen
EU valmistelee uudistusta, joka mullistaisi tavan, jolla verkkosivut pyytävät ja käsittelevät käyttäjien suostumuksia evästeisiin. Kärsimme kollektiivisesta banneriväsymyksestä, eikä ihme – nykyisen lainsäädännön ongelmia ovat suuri suostumusnäkymien määrä ja käyttäjäkokemuksen kuormitus. EU:n ehdotus on evästeiden selaintason suostumus. Mitä se tarkoittaisi käytännössä?
Miksi EU haluaa uudistaa evästekäytäntöjä?
Käyttäjät klikkaavat evästebannereita ilman aktiivista ajatustakaan valinnan vaikutuksesta, Politico kirjoittaa.
Nykyinen sivustokohtainen bannerimalli siis väsyttää. Se, mikä alkoi tavoitteesta suojella käyttäjän yksityisyyttä on muuttunut käyttäjäkokemuksen kompastuskiveksi, joka aiheuttaa turhautumista. Evästesuostumukset ovatkin käytännössä muuttuneet keinoksi (tai esteeksi) edetä sivustolle, ei aidoksi hallinnan välineeksi.
WebProNews kertoo, että nykyinen sääntely on paisunut ajan saatossa: vuoden 2009 evästedirektiivin ja 2018 GDPR:n yhteisvaikutus on johtanut sirpaleiseen toteutukseen, jossa käyttäjät kohtaavat jatkuvasti manipuloivia ratkaisuja ja käyttöliittymiä. EU haluaa siis parantaa käyttäjän päätösvaltaa, mutta myös yksinkertaistaa ja joustavoittaa evästeiden suostumusjärjestelmää verkkosivustojen kannalta.
Muutos pakottaisi miettimään, mikä data on oikeasti tarpeellista liiketoiminnan kannalta.
Lue lisää manipuloivista suunnitteluratkaisuista
EU:n sääntely on tarttunut myös verkkopalveluiden käyttöliittymien muihin manipuloiviin suunnitteluratkaisuihin, eli niin sanottuihin ”dark patterneihin”.
Sääntelyn tavoitteena on lisätä digitaalisen palvelun käyttäjän autonomian tunnetta.
EU:n ehdotus on selaintason suostumus – tarkoittaen mitä?
Selaintason suostumuksessa käyttäjä saisi hallita oman datansa käyttöä keskitetysti selaimessa tai muussa keskitetyssä hallintajärjestelmässä, ja verkkosivut noudattaisivat näitä asetuksia automaattisesti. EU:n komission luonnoksen mukaan siirtymä tapahtuisi vuoteen 2026 mennessä.
Käytännössä saisimme siis heittää heipat evästeiden pop-upeille. Se myös keventäisi verkkosivustojen teknistä ja juridista taakkaa, kun koukeroisia suostumusjärjestelmiä ei enää tarvittaisi. Myös tilastollisten evästeiden – niiden, jotka keräävät vain anonyymiä kävijädataa – poissulkemista evästevaatimuksista ehdotetaan uudistuksessa (Ecommerce News).
Se, mikä alkoi tavoitteesta suojella käyttäjän yksityisyyttä on muuttunut käyttäjäkokemuksen kompastuskiveksi, joka aiheuttaa turhautumista.
Mihin emme vielä osaa vastata?
Vaikka suunta on selkeä, yksityiskohtia on vielä avoinna.
- Riittääkö selaintason suostumus turvaamaan yksityisyyden?
- Miten varmistetaan, että eri selaimet toimivat yhdenmukaisesti?
- Miten markkinoinnin ja analytiikan työkalut mukautuvat, kun suostumuksia ei kysytä sivustokohtaisesti?
Muutos pakottaisi miettimään, mikä data on oikeasti tarpeellista liiketoiminnan kannalta.
EU:n evästedirektiivin uudistus viestii kuitenkin muutoksesta: parempaa autonomiaa käyttäjille ja joustavuutta yrityksille.
