EU ja UX Dark Patterns – manipuloivat suunnitteluratkaisut sääntelyn kohteena

Kirjoittaja

Ella Killinen

”UX Dark Pattern” tarkoittaa vapaasti suomennettuna digitaalisen palvelun käyttöliittymän manipuloivaa suunnitteluratkaisua. Kuten saavutettavuus ja tietoturva, myös nämä suunnitteluratkaisut ovat nousseet EU:n sääntelyn kohteeksi. Sääntely puuttuu siihen, miten verkkosivustojen ja sovellusten käyttöliittymät voivat ohjailla käyttäjää epäeettisellä tavalla. Tavoitteena on turvata verkkopalvelun käyttäjän autonomian tunnetta.

Mitä ovat ”Dark Patternsit” ja miksi niihin puututaan?

Vaikka käyttäjäkokemuksen (UX, User Experience) tutkimuksella ei ole selkeää yhtenäistä teoreettista viitekehystä, perustuu sen yleinen ymmärrys pitkälti ihmisen psykologisiin perustarpeisiin: autonomiaan, yhteenkuuluvuuden tunteeseen ja pystyvyyden kokemukseen.

Sääntely, joka kohdistuu manipuloiviin suunnitteluratkaisuihin – niin sanottuihin dark patternseihin – liittyy erityisesti autonomian tarpeen suojelemiseen. Dark patternsit ovat suunnittelun keinoja, joiden tarkoituksena on ohjata, painostaa tai harhauttaa käyttäjää tekemään päätöksiä, jotka hyödyttävät palveluntarjoajaa – usein käyttäjän oman edun kustannuksella.

Näihin asioihin EU:n sääntely puuttuu

EU:n manipuloiviin suunnitteluratkaisuihin keskittyvä sääntely pyrkii tekemään digitaalisista palveluista reilumpia käyttäjille. EU:n alkuvuodesta 2025 julkaistussa raportissa kuitenkin todetaan, että sääntely kaipaa vielä täsmennyksiä ja tarkempia oikeudellisia määritelmiä.

Alta löydät esimerkkejä suunnitteluratkaisuista, joita pidetään käyttäjää manipuloivina.

Ostopäätöksen kirittäminen (”Fake Urgency” and ”Fake Scarcity”)

Verkkokaupat eivät saa luoda valheellista kiireen tuntua. Esimerkiksi ilmoitus vähenevästä varastosaldosta tai kampanjan päättymisestä on sallittu vain, jos tieto on totta ja ajantasainen.

Ei painostusta, piilotusta tai harhautusta

Palveluista eroamisen tai tilauksen lopettamisen pitää olla yhtä helppoa kuin sen aloittaminen. Käyttäjää ei saa harhauttaa tai väsyttää monimutkaisilla prosesseilla.

Myös hyväksymis- ja kieltäytymisvaihtoehtojen tulisi olla tasapainoisia. Käyttöliittymä ei saa ohjata käyttäjää voimakkaasti kohti vain yhtä vaihtoehtoa, esimerkiksi tekemällä hyväksymispainikkeesta merkittävästi korostetun ja kieltäytymisestä vaikeasti havaittavan.

Automaattiset valinnat

Käyttöliittymä ei saa tehdä valintoja käyttäjän puolesta. Esimerkiksi evästeiden tai uutiskirjeiden suostumusten täytyy olla käyttäjän itsensä aktiivisesti valitsemia – ei siis esivalittuja.

Oleellisen tiedon piilotus

Maksuihin, käyttöehtoihin tai muihin olennaisiin asioihin liittyvä tieto ei saa olla piilotettuna pienellä kirjoitettuna tai vaikeasti löydettävissä. Tiedon tulee olla helposti saatavilla ja ymmärrettävää.

Piilotetut mainossisällöt

Maksettu sisältö, kuten sponsoroidut blogitekstit, tulee merkitä selkeästi mainokseksi. Käyttäjällä pitää olla mahdollisuus erottaa toimituksellinen sisältö ja mainonta helposti.

Ohjaaminen syyllistämällä (”Guilt-tripping”)

Käyttöliittymissä ei tule käyttää syyllistävää tai tunteisiin vetoavaa kieltä keinona ohjata käyttäjää haluttuun valintaan. Emotionaalinen manipulointi, kuten valintanapit tyylillä “Ei kiitos, en halua säästää rahaa” ovat kiellettyjä.

Käyttäjä haluaa tuntea, että hänellä on kontrolli palvelun käytöstä.

Käyttäjän autonomiaa tulee tukea

Käyttäjä haluaa tuntea, että hänellä on kontrolli palvelun käytöstä. Hyvä käyttäjäkokemus siis tukee autonomian tunnetta.

Autonomian tunne syntyy esimerkiksi selkeästä käyttöliittymästä, toimivasta navigaatiosta, helposti löydettävästä ja ymmärrettävästä sisällöstä sekä tarvittaessa ohjeistuksista ja tooltip-teksteistä.

EU:n sääntely pyrkii suojelemaan tätä kokemusta, vaikkei yhtenäistä lainsäädäntöä olekaan vielä syntynyt. Digitaaliset palvelut ovat arjessa niin keskeisiä, että niiden käytön tulee olla paitsi helppoa, myös eettisesti kestävää.