Sääntely, joka kohdistuu manipuloiviin suunnitteluratkaisuihin – niin sanottuihin dark patternseihin – liittyy erityisesti autonomian tarpeen suojelemiseen. Dark patternsit ovat suunnittelun keinoja, joiden tarkoituksena on ohjata, painostaa tai harhauttaa käyttäjää tekemään päätöksiä, jotka hyödyttävät palveluntarjoajaa – usein käyttäjän oman edun kustannuksella.
Näihin asioihin EU:n sääntely pyrkii puuttumaan
EU:n manipuloiviin suunnitteluratkaisuihin keskittyvä sääntely pyrkii tekemään digitaalisista palveluista reilumpia käyttäjille.
Euroopan parlamentin tutkimuskeskuksen alkuvuodesta 2025 julkaistussa raportissa (avautuu uuteen välilehteen) kuitenkin peräänkuulutetaan sitä, että nykyinen sääntely kaipaa täsmennyksiä ja tarkempia oikeudellisia määritelmiä. Asia on siis enenevän huomion kohteena.
Alta löydät esimerkkejä suunnitteluratkaisuista, joita pidetään käyttäjää manipuloivina.
Ostopäätöksen kirittäminen (“Fake Urgency” and “Fake Scarcity”)
Verkkokaupat eivät saa luoda valheellista kiireen tuntua. Esimerkiksi ilmoitus vähenevästä varastosaldosta tai kampanjan päättymisestä on sallittu vain, jos tieto on totta ja ajantasainen.
Ei painostusta, piilotusta tai harhautusta
Palveluista eroamisen tai tilauksen lopettamisen pitää olla yhtä helppoa kuin sen aloittaminen. Käyttäjää ei saa harhauttaa tai väsyttää monimutkaisilla prosesseilla.
Myös hyväksymis- ja kieltäytymisvaihtoehtojen tulisi olla tasapainoisia. Käyttöliittymä ei saa ohjata käyttäjää voimakkaasti kohti vain yhtä vaihtoehtoa, esimerkiksi tekemällä hyväksymispainikkeesta merkittävästi korostetun ja kieltäytymisestä vaikeasti havaittavan.
Automaattiset valinnat
Käyttöliittymä ei saa tehdä valintoja käyttäjän puolesta. Esimerkiksi evästeiden tai uutiskirjeiden suostumusten tulisi olla käyttäjän itsensä aktiivisesti valitsemia – ei siis esivalittuja.
Oleellisen tiedon piilotus
Maksuihin, käyttöehtoihin tai muihin olennaisiin asioihin liittyvä tieto ei saa olla piilotettuna pienellä kirjoitettuna tai vaikeasti löydettävissä. Tiedon tulee olla helposti saatavilla ja ymmärrettävää.
Piilotetut mainossisällöt
Maksettu sisältö, kuten sponsoroidut blogitekstit, tulee merkitä selkeästi mainokseksi. Käyttäjällä pitää olla mahdollisuus erottaa toimituksellinen sisältö ja mainonta helposti.
Ohjaaminen syyllistämällä (“Guilt-tripping”)
Käyttöliittymissä ei tule käyttää syyllistävää tai tunteisiin vetoavaa kieltä keinona ohjata käyttäjää haluttuun valintaan. Emotionaalinen manipulointi, kuten valintanapit tyylillä “Ei kiitos, en halua säästää rahaa” ovat kiellettyjä.
Käyttäjä haluaa tuntea, että hänellä on kontrolli palvelun käytöstä.
Käyttäjän autonomiaa tulee tukea
Käyttäjä haluaa tuntea, että hänellä on kontrolli palvelun käytöstä. Hyvä käyttäjäkokemus siis tukee autonomian tunnetta.
Autonomian tunne syntyy muun muassa selkeästä käyttöliittymästä, toimivasta navigaatiosta, helposti löydettävästä ja ymmärrettävästä sisällöstä sekä tarvittaessa ohjeistuksista ja tooltip-teksteistä.
EU:n sääntely pyrkii suojelemaan tätä kokemusta, vaikkei yhtenäistä lainsäädäntöä olekaan vielä syntynyt. Digitaaliset palvelut ovat arjessa niin keskeisiä, että niiden käytön tulee olla paitsi helppoa, myös eettisesti kestävää.
Lue lisää aiheesta
Mikäli EU:n käsittely aiheesta kiinnostaa enemmän, voit tutustua tähän Euroopan parlamentin tutkimuskeskuksen julkaisuun.
Lue myös
Kaikki artikkelitBlogi
WordPressin tietoturva-aukot: mitä oikein tapahtuu?
Heinä-elokuu 2026 oli WordPress-ekosysteemille historiallisen raskas jakso. Parin kuukauden sisällä nähtiin kriittinen haavoittuvuus itse WP:n ytimessä, yli sata pluginien tietoturvakorjausta, korjaamaton kirjautumisen ohitus suositussa SSO-pluginissa ja tapaus, jossa haittakoodi soluttautui suoraan virallisen plugin-arkiston kautta tuhansille sivustoille. Myös Suomen Traficomin Kyberturvallisuuskeskus viesti asiasta erikseen. Tässä artikkelissa käymme selkokielisesti läpi, mitä tapahtui, miksi ja milloin.
17.8.2026 · 10 min
Blogi
EU:n tekoälylaki konkretisoitui: mitä Article 50 tarkoittaa käytännössä?
EU:n tekoälylaki (AI Act) on ollut puheissa jo pitkään. Nyt se vihdoin tarkoittaa jotain. Ja nimenomaan meille kaikille, jotka teemme tai käytämme tekoälypohjaisia digitaalisia palveluita. Elokuun 2. päivä 2026 astui voimaan lain niin sanottu läpinäkyvyysvelvoite, Article 50. Se koskettaa käytännössä jokaista organisaatiota, joka hyödyntää tekoälyä verkkopalvelussaan tai -sisällössään.
9.6.2026 · 2 min
Blogi
Miten verkkosivusto edistää liiketoimintaa?
Me kerromme tekevämme verkkosivustoja, jotka edistävät asiakkaidemme liiketoimintaa. Mitä se oikeastaan tarkoittaa? Käytännössä se tarkoittaa, että ensin määrittelemme yhdessä asiakkaan kanssa tavoitteet – esimerkiksi liidien määrän kasvattamisen – ja vasta sitten suunnittelemme ja toteutamme ratkaisut, jotka näitä tavoitteita palvelevat. Lopuksi seuraamme lukuja ja kehitämme sivustoa jatkuvasti tulosten perusteella.
13.2.2026 · 2 min





