Blogi

EU:n tekoälylaki konkretisoitui: mitä Article 50 tarkoittaa käytännössä?

EU:n tekoälylaki (AI Act) on ollut puheissa jo pitkään. Nyt se vihdoin tarkoittaa jotain. Ja nimenomaan meille kaikille, jotka teemme tai käytämme tekoälypohjaisia digitaalisia palveluita. Elokuun 2. päivä 2026 astui voimaan lain niin sanottu läpinäkyvyysvelvoite, Article 50. Se koskettaa käytännössä jokaista organisaatiota, joka hyödyntää tekoälyä verkkopalvelussaan tai -sisällössään.

Kirjoittaja: Aapo Mäki, CEO / Senior Service Designer, partnerJulkaistu Päivitetty 2 min

Nyt ei puhuta vain suurista tekoälytoimittajista, kuten Clauden ja ChatGPT:n taustalla operoivista jättiläisistä. Nyt puhumme teistä, jotka käytätte AI-chatbottia asiakaspalvelussanne. Teistä, jotka tuotatte sisältöä tekoälyn avulla. Teistä, joilla on nettisivuilla mikä tahansa AI-perusteinen ominaisuus tai muu vekotin. Eli myös meistä, siis.

Mistä on kyse?

Article 50 (avautuu uuteen välilehteen) määrittelee neljä tilannetta, joissa läpinäkyvyysvelvoite syntyy:

Ensimmäinen: kun tekoäly on suoraan vuorovaikutuksessa ihmisen kanssa: esimerkiksi chatbot tai virtuaaliassistentti. Käyttäjälle on tällöin kerrottava, että hän puhuu tekoälyn kanssa. Heti alussa, selkeästi. Ei piilotettuna käyttöehdoissa.

Jos verkkosivuillanne on tekoälyn tuottamia kuvia tai videoita: ne täytyy merkitä tekoälyn tuottamiksi.

Toinen: tekoälytyökalut, jotka tuottavat synteettistä sisältöä: tekstiä, kuvia, ääntä tai videota. Tällaiseen sisältöön on lisättävä vähintään koneluettava merkintä, joka kertoo sen olevan tekoälyn tuottamaa. EU kehittää parhaillaan standardisoitua “AI-leimaa” tähän tarkoitukseen. Merkintä on siis tässä kohdassa tekoälytyökalun tarjoajan vastuulla.

Kolmas: kun tekoälyä käytetään esimerkiksi tunteiden tunnistamiseen tai biometriseen kategorisointiin. Kohteena olevia henkilöitä on informoitava. Jännä nähdä, miten tämä tulee toteutumaan käytännössä…

Neljäs: deepfaket ja tekoälyn tuottama tekstisisältö, joka pyrkii informoimaan yleisöä yleistä etua koskevista asioista. Kuten ehkä tämä kirjoitus, jonka tuottamisen prosessissa on hyödynnetty Claudea. Tällöin sisällön tekoälyalkuperä olisi ilmoitettava, ellei se ole käynyt läpi aitoa toimituksellista arviointia ihmisen toimesta.

Mitä tämä tarkoittaa ihan normaalille organisaatiolle?

  1. Jos organisaatiollanne on chatbot verkkosivuillanne: tarkistakaa, kertooko se olevansa tekoäly. Jos ei, asia pitää korjata elokuuhun mennessä.
  2. Jos tuotatte uutiskirjeitä, blogiartikkeleita tai muuta sisältöä tekoälyavusteisesti ja julkaisette niitä suuren yleisön tietoon: velvoite koskee teitä. Toimituksellinen vastuunotto toki pelastaa tästä velvoitteesta, mutta sen on oltava aitoa, eikä pelkkä muodollisuus.
  3. Jos verkkosivuillanne on täysin tekoälyn tuottamia kuvia tai videoita: ne täytyy merkitä tekoälyn tuottamiksi.

Oleellista on tosiaan se, että Article 50 ei koske vain niin sanottuja korkeariskisiä tekoälyjärjestelmiä*. Se koskee kaikkia edellä kuvatuissa neljässä tilanteessa toimivia toimintatapoja ja/tai työkaluja. Monet organisaatiot, joilla ei ole yhtään korkeariskistä tekoälyjärjestelmää, löytävät siis itsensä silti tämän velvoitteen piirissä. Myös me.

*Korkeariskinen tekoälyjärjestelmä lyhyesti: AI Actin “korkeariskinen” tarkoittaa tiettyihin käyttötarkoituksiin liittyviä sovelluksia, joita säännellään tässä artikkelissa käsiteltyjä neljää teemaa tiukemmin. Listalla on esimerkiksi:

  • HR ja rekrytointi: tekoäly, joka pisteyttää tai karsii työnhakijoita
  • Luotonanto: tekoäly, joka arvioi lainakelpoisuutta
  • Terveydenhuolto: diagnostiikkatyökalut
  • Koulutus: opiskelijoiden arviointijärjestelmät
  • Kriittinen infrastruktuuri: esim. energia, liikenne
  • Oikeuslaitos: päätöksenteon tukijärjestelmät
  • Poliisi ja rajavalvonta: riskinarviointi, tunnistaminen

AI? Kiinnostavaa! Love it!

Terkuin, Aapo

  • Blogi

    WordPressin tietoturva-aukot: mitä oikein tapahtuu?

    Heinä-elokuu 2026 oli WordPress-ekosysteemille historiallisen raskas jakso. Parin kuukauden sisällä nähtiin kriittinen haavoittuvuus itse WP:n ytimessä, yli sata pluginien tietoturvakorjausta, korjaamaton kirjautumisen ohitus suositussa SSO-pluginissa ja tapaus, jossa haittakoodi soluttautui suoraan virallisen plugin-arkiston kautta tuhansille sivustoille. Myös Suomen Traficomin Kyberturvallisuuskeskus viesti asiasta erikseen. Tässä artikkelissa käymme selkokielisesti läpi, mitä tapahtui, miksi ja milloin.

    17.8.2026 · 10 min

  • Blogi

    Miten verkkosivusto edistää liiketoimintaa?

    Me kerromme tekevämme verkkosivustoja, jotka edistävät asiakkaidemme liiketoimintaa. Mitä se oikeastaan tarkoittaa? Käytännössä se tarkoittaa, että ensin määrittelemme yhdessä asiakkaan kanssa tavoitteet – esimerkiksi liidien määrän kasvattamisen – ja vasta sitten suunnittelemme ja toteutamme ratkaisut, jotka näitä tavoitteita palvelevat. Lopuksi seuraamme lukuja ja kehitämme sivustoa jatkuvasti tulosten perusteella.

    13.2.2026 · 2 min

  • Blogi

    Joululomalukemista: Into-Digital 2025

    Kirjoitan jälleen meidän kuluneesta vuodestamme. Yritän olla avoin, kuten aina. Tällä kertaa yritän kirjoittaa myös tiiviisti kuitenkaan jättämättä mitään oleellista pois. Vuosi 2025 oli hieno, vaikkei mitään ihmeellistä tapahtunutkaan. Nimeni on Aapo Mäki ja olen Into-Digital Oy:n toimari ja yksi omistajista.

    19.12.2025 · 4 min

Laske hinta-arvio tai kerro, mitä tarvitset

Hinta-arvio valmistuu muutamassa minuutissa, eikä se vaadi yhteystietojanne. Voitte myös kertoa tarpeenne. Palaamme asiaan viimeistään seuraavana arkipäivänä.

Laske hintaOta yhteyttä