Olemme yksi Suomen johtavista WordPress-toimistoista. Silti uudessa omassa sivustossamme ei ole riviäkään WordPressiä.
Vielä hassumpaa: pääosan sivustosta rakensin minä, toimitusjohtaja, joka ei osaa koodata riviäkään. Ei Figmaa eikä perinteistä kehitysprojektia. Vain minä, Claude ja takkatuli.
Valmis verkkosivusto saa Googlen Lighthouse-testissä täydet 100 pistettä kaikista osa-alueista: suorituskyvystä, saavutettavuudesta, parhaista käytännöistä ja hakukonenäkyvyydestä. Suoraan sanottuna kyseessä on teknisesti paras sivusto, joka meillä on koskaan ollut.
Tuntiperusteisesti laskutettuna sivuston tekeminen olisi maksanut noin 5 000 euroa. Samalla laskutusperiaatteella sama sivusto olisi vielä vuosi tai pari sitten maksanut 30 000–40 000 euroa. Tämä ero kertoo, että IT-alan täytyy muuttua.
”Tämä ero kertoo, että IT-alan täytyy muuttua.”
Eli kuka tahansa voi nyt vibe-koodata minkä tahansa?
Tästä on houkuttelevaa vetää moinen johtopäätös. Jos koodaustaidoton toimari saa aikaan huippusivuston, eihän verkkopalvelutoimistoja enää tarvita?
Ymmärrän ajatuksen hyvin. Osin se pitääkin paikkansa. Tekoäly on madaltanut kynnystä tehdä asioita merkittävästi.
Tarina ei kuitenkaan lopu tähän. Itse asiassa tästä se vasta alkaa. Olen toimitusjohtaja, omistaja ja alan intohimoinen edustaja. Ja olen innoissani enemmän kuin koskaan.
Mitä promptien takana oikeasti oli?
En koodannut sivustoa, koska en osaa koodata. Osaan kuitenkin monia muita asioita. Olen johtanut verkkopalvelutoimistoa vuosia. Tiedän verkkopalveluiden suunnittelusta ja toteutuksesta käytännössä kaiken. Paitsi itse koodin.
Jokaisen promptin taustalla oli ymmärrys muun muassa sisällöstä, strategiasta, löydettävyydestä, markkinoinnista ja myynnistä. Tiesin, mitä pyytää, miksi ja missä järjestyksessä. Tiesin myös, miltä hyvä kansiorakenne, tietoturva, toimintavarmuus ja hakukoneoptimointi näyttävät. Osasin vaatia niitä.
Silti se ei riittänyt aivan loppuun asti:
- Tekniikka. Teknologiajohtajamme Antti Lassila käytti sivuston viimeistelyyn muutaman tunnin. Ei päiviä vaan tunteja. Hän teki tarkistukset ja parannukset. Lisäksi hän rakensi julkaisuputket, joilla sivustoa on turvallista kehittää.
- Design. Sain käyttöliittymän ja käyttökokemuksen omatoimisesti pitkälle, jopa erinomaiseksi. Erittäin hyväksi sen teki suunnittelijamme Ella Killinen.
- SEO, GEO ja analytiikka. Uudelleenohjaukset, mittaussuunnitelman ja mittauksen asennuksen teimme yhdessä tytäryhtiömme Parven supermestareiden Otson ja Marin kanssa.
Sivustomme on myös verrattain yksinkertainen. Siinä ei juuri ole toimintoja. Integraatioita on vain yksi: HubSpot-lomake. Mitä monimutkaisempi palvelu, sitä enemmän aitoa teknistä osaamista tarvitaan edelleen.
”Tekoäly moninkertaisti osaamisemme, mutta ei korvannut sitä.”
Ne viimeiset prosentit, jotka erottavat hyvän erinomaisesta, tekivät edelleen ihmiset.
Miksi ei WordPressiä eikä Figmaa?
WordPress on erinomainen sisällönhallintatyökalu. Teemme sillä jatkossakin valtaosan projekteistamme. Meidän omaan tarpeeseemme se ei kuitenkaan sopinut. Haluamme hallita sekä sisältöä että kehitystä kokonaan Clauden kautta, eikä siihen tarvita perinteistä julkaisujärjestelmää.
Sama periaate pätee asiakkaisiimme. Emme suosittele WordPressiä niille, jotka eivät sitä tarvitse. Vaikka olemmekin Suomen johtava WordPress-toimisto.
Halusimme testata myös, onnistuuko suunnittelu kokonaan ilman Figmaa tai muuta suunnitteluohjelmistoa. Onnistui. Sivusto on suunniteltu kokonaan Claudella olemassa olevaa brändiohjeistoamme noudattaen.
Sivuston tekninen kokonaisuus lyhyesti
- Tekniikka. Next.js ja React, ulkoasu Tailwind CSS:llä. Jokainen sivu on valmis HTML-tiedosto jo julkaisuvaiheessa, joten kävijän pyyntö ei käynnistä palvelinta eikä tietokantaa. Sivusto toimii suomalaisen palveluntarjoajan palvelimella.
- Sisällönhallinta. Tekstit kirjoitetaan ensin yhteiseen Claude-dokumenttiin, joka on niiden ainoa lähde. Sieltä ne siirtyvät versionhallintaan suomeksi ja englanniksi. Jokainen muutos on jäljitettävissä. Jos teen sisältömuutoksen suoraan promptaamalla, päivitys menee myös tähän dokumenttiin. Tätäkin artikkelia kirjoitan siellä.
- Julkaisuputki. Jokainen muutos käy läpi tyyppi-, laatu- ja haavoittuvuustarkistukset, yksikkötestit ja koebuildin. Sen jälkeen se menee suojattuun esikatseluun. Tuotantoversiolle ajetaan selaintestit ja Lighthouse-testit. Julkaisu pysähtyy, jos esimerkiksi saavutettavuus tai SEO jää alle 100 pisteen. Edellinen versio palautuu yhdellä komennolla.
- Mittarit ja analytiikka. Mittaus kulkee Google Tag Managerin kautta, suostumukset hallitaan Cookie Informationilla ja kävijäanalytiikka on PostHogissa. Yhteydenotot tulevat HubSpot-lomakkeista suoraan asiakkuudenhallintaan. Hintalaskurista seuraamme kysyttyjä palveluita, keskeytyskohtia ja yhteydenottoja ilman henkilötietoja.
Teknologia on työkalu, ei lähtökohta
Oma sivustomme on pieni esimerkki isommasta muutoksesta. Tekoälyaikakaudella meidän on palveltava asiakkaitamme teknologia-agnostisesti. Teknologialla ei ole itseisarvoa.
Käytännössä se tarkoittaa, että joskus palvelu rakennetaan vahvasti tekoälyllä. Joskus hankkeessa ei käytetä tekoälyä lainkaan. Ja joskus halutaan edetä nopeasti ja edullisesti: tehdään ensin kevyempi pilotti testiin ja kunnollinen kehitys myöhemmin.
Valintojamme ohjaa kolme asiaa:
- Tarkoituksenmukaisuus ja asiakastyytyväisyys. Joskus tarkoituksenmukaista on huippulaadukas toteutus, joskus nopea kokeilu pienellä budjetilla. Meidän täytyy palvella asiakasta juuri kunkin tilanteen vaatimalla tavalla.
- Liiketoiminta. Teknologiaa valitessa ratkaisee se, mikä hyödyttää juuri tämän asiakkaan liiketoimintaa juuri tässä tilanteessa. Harkintaan kuuluu myös asiakkaan oman tiimin kyky ylläpitää ja kehittää ratkaisua.
- Tietoturva ja tietosuoja. Tästä emme jousta koskaan, vaikka tekisimme kuinka nopeasti. Teemme asiakkaalle tekoälyavusteisesti vaikkapa mikrosovelluksen, jossa on laskuri ja yhteydenottolomake. Silloin käymme aina huolellisesti läpi, miten lomakkeella kerättyjä tietoja käsitellään.
Hinnoittelemme tuotetun arvon, emme käytettyä aikaa
Oma sivustoprojektimme näyttää konkreettisesti, miksi tuntilaskutus on tullut tiensä päähän. Hintaero 5 000 ja 30 000–40 000 euron välillä ei kerro huonommasta lopputuloksesta.
Päinvastoin. Tuotettu arvo on sama tai suurempi, vaikka työhön kului murto-osa ajasta. Jos tämä olisi ollut asiakasprojekti, hinta olisi asettunut jonnekin näiden lukujen väliin. Haluamme siis jakaa tuottavuusloikan hyödyn asiakkaan kanssa.
Hinta perustuu tuotettuun arvoon ja vuosikymmenten osaamiseemme eikä näppäimistön ääressä istuttuun aikaan. Asiakas saa saman tai paremman lopputuloksen selvästi aiempaa edullisemmin. Me saamme osaamisestamme reilun korvauksen. Vaihtoehtoisesti asiakas saa entisellä budjetilla merkittävästi paremman tai laajemman toteutuksen. Rahalle saa enemmän arvoa, niin me kuin asiakaskin.
”Tuntilaskutus palkitsee hitaudesta. Siinä ei ole mitään järkeä.”
Kun verkkopalveluita voi tehdä yhä tehokkaammin, tuntilaskutus menettää merkityksensä. Siksi emme puhu käytetystä ajasta vaan tuotetusta arvosta.
Uskomme myös, että alan pitää puhua hinnoista avoimemmin ja siirtyä kiinteisiin hintoihin. Siksi sivustollamme on nyt hintalaskuri. Kun kerrot muutaman asian projektistasi, saat varsin tarkan arvion sen hinnasta. Ilman tuntiarvioita.
Mitä oma verkkopalvelusi maksaisi?
Hinta-arvio valmistuu muutamassa minuutissa eikä vaadi yhteystietojasi.
Mitä tämä sitten oikeasti todistaa?
Ei sitä, että kuka tahansa voi vibe-koodata minkä tahansa hyvän asian. Vaan sitä, että osaaminen ja tekoäly yhdessä tuottavat enemmän, nopeammin ja edullisemmin kuin kumpikaan yksin.
Meille ja asiakkaillemme tämä on valtava mahdollisuus. Tähän asti pelkkä koodaaminen on voinut viedä jopa 70 % projektin budjetista. Nyt yhä suurempi osa työstä menee siihen, mikä oikeasti tuottaa liiketoiminnalle lisäarvoa. Esimerkiksi strategiaan, sisältöön, löydettävyyteen ja myyntiin.
”WordPress-talo ilman WordPressiä ei ole ristiriita. Se on strategiamme tiivistettynä.”
Valitsemme aina ratkaisun, joka palvelee asiakasta ja tilannetta parhaiten. Se saattaa olla WordPress tai jotain muuta. Hinnoittelemme ratkaisun sen tuottaman arvon mukaan. Emme sen mukaan, kauanko näppäimistön ääressä istuttiin.
Usein kysyttyä
Voiko verkkosivuston tehdä tekoälyllä ilman koodausosaamista?
Yksinkertaisen sivuston voi. Me rakensimme omamme pääosin Claudella ilman koodausta. Tulos ei silti syntynyt pelkistä prompteista. Taustalla oli vuosien osaaminen muun muassa sisällöstä, löydettävyydestä ja tietoturvasta. Lisäksi teknologiajohtajamme, suunnittelijamme ja Parven asiantuntijat viimeistelivät tekniikan, designin ja mittauksen. Mitä monimutkaisempi palvelu, sitä enemmän aitoa teknistä osaamista tarvitaan.
Miksi WordPress-toimiston omassa sivustossa ei ole WordPressiä?
Koska emme tarvitse sitä. Hallitsemme sekä sisältöä että kehitystä kokonaan Clauden kautta, joten perinteinen julkaisujärjestelmä olisi ylimääräinen kerros. Sama periaate koskee asiakkaitamme: emme suosittele WordPressiä niille, jotka eivät sitä tarvitse. Valitsemme aina ratkaisun, joka palvelee asiakasta ja tilannetta parhaiten.
Mitä tekoälyllä tehty verkkosivusto maksaa?
Oma sivustomme olisi tuntiperusteisesti laskutettuna maksanut noin 5 000 euroa. Vielä muutama vuosi sitten vastaava toteutus olisi maksanut ainakin 30 000–40 000 euroa. Hinnoittelemme kuitenkin tuotetun arvon emmekä käytettyä aikaa. Oman projektisi hinta-arvion saat hintalaskurilla muutamassa minuutissa.
Aapo Mäki
CEO / Senior Service Designer, partner
Haluatko tietää, mitä oma projektisi maksaisi tai miten tekoäly sopisi siihen? Kerro tarpeesi, niin palaan asiaan.
Artikkelin sisällysluettelo
Lue myös
Kaikki artikkelitBlogi
WordPressin tietoturva-aukot: mitä oikein tapahtuu?
Heinä-elokuu 2026 oli WordPress-ekosysteemille historiallisen raskas jakso. Parin kuukauden sisällä nähtiin kriittinen haavoittuvuus itse WP:n ytimessä, yli sata pluginien tietoturvakorjausta, korjaamaton kirjautumisen ohitus suositussa SSO-pluginissa ja tapaus, jossa haittakoodi soluttautui suoraan virallisen plugin-arkiston kautta tuhansille sivustoille. Myös Suomen Traficomin Kyberturvallisuuskeskus viesti asiasta erikseen. Tässä artikkelissa käymme selkokielisesti läpi, mitä tapahtui, miksi ja milloin.
17.8.2026 · 10 min
Blogi
EU:n tekoälylaki konkretisoitui: mitä Article 50 tarkoittaa käytännössä?
EU:n tekoälylaki (AI Act) on ollut puheissa jo pitkään. Nyt se vihdoin tarkoittaa jotain. Ja nimenomaan meille kaikille, jotka teemme tai käytämme tekoälypohjaisia digitaalisia palveluita. Elokuun 2. päivä 2026 astui voimaan lain niin sanottu läpinäkyvyysvelvoite, Article 50. Se koskettaa käytännössä jokaista organisaatiota, joka hyödyntää tekoälyä verkkopalvelussaan tai -sisällössään.
9.6.2026 · 2 min
Blogi
Miten verkkosivusto edistää liiketoimintaa?
Me kerromme tekevämme verkkosivustoja, jotka edistävät asiakkaidemme liiketoimintaa. Mitä se oikeastaan tarkoittaa? Käytännössä se tarkoittaa, että ensin määrittelemme yhdessä asiakkaan kanssa tavoitteet – esimerkiksi liidien määrän kasvattamisen – ja vasta sitten suunnittelemme ja toteutamme ratkaisut, jotka näitä tavoitteita palvelevat. Lopuksi seuraamme lukuja ja kehitämme sivustoa jatkuvasti tulosten perusteella.
13.2.2026 · 2 min
