Tämä on neljäs osa kokonaisuudessaan kymmenenosaisesta verkkosivu- ja verkkokauppaostajan oppaasta. Aikaisemmissa teksteissä olemme käsitelleet tarjouspyynnön laatimista, projektisuunnittelua ja palvelumuotoilua. Olemme myös koonneet kaikki loputkin artikkelimme yhteen ja luoneet siitä Ostajan Oppaan.
Ilman laadukasta sisältöä verkkopalvelulla ei tee mitään. Käyttöliittymä, visuaalinen ilme ja tekninen toteutus vain mahdollistavat sisällön mahdollisimman sujuvan löytymisen ja käyttämisen. Mutta sisältö on se, joka saa käyttäjän kiinnostumaan ja asiakkaan ostamaan. Siksi verkkopalvelun sisältörakenteen ja sisällön suunnitteluun täytyy panostaa kunnolla.
Toimiva verkkopalvelun sisältö palvelee uusia ja nykyisiä asiakkaita, omaa henkilöstöä ja työnhakijoita sekä kumppaneita ja median edustajia. Kun sisällön suunnittelu on tehty huolella, sisältö on helppo hahmottaa ja selaaminen eri sisältöjen välillä on sujuvaa. Asiat kerrotaan tiiviisti mutta ymmärrettävästi ja käyttäjälle tarjoillaan halutut toiminnot, kuten mahdollisuus sähköpostilistalle liittymiseen, juuri sopivissa kohdissa. Kuvat, videot ja muut rikkaammat sisältömuodot täydentävät tekstejä.
Sisällön suunnittelun perusteet
Sisältörakenne
Sisältörakenne tarkoittaa, mistä eri sivuista verkkopalvelu koostuu ja miten eri sivut on järjestetty verkkopalvelussa. Kun sisältörakenne on toimiva, käyttäjä löytää etsimänsä sisällön helposti ja nopeasti. Rakenne on tärkeä myös hakukonelöydettävyyden kannalta. Hakukoneet esimerkiksi arvioivat sivujen järjestyksen perusteella, mitkä ovat verkkopalvelun tärkeimmät sisällöt.
- Päätason sivujen määrä korkeintaan 6-8 kpl
- Pidä valikkojen alatasojen määrä mahdollisimman pienenä
- Käytä mahdollisimman selkeitä ja yksiselitteisiä valikkotekstejä
- Yksittäisen sivun sisällössä vain yksi aihe
Sivujen tasot
Verkkopalvelun sivut sijoitetaan hierarkkiseen järjestykseen verkkopalvelun valikkoon eli navigaatioon. Tyypillisesti verkkopalvelut siis koostuvat useammasta valikkotasosta, jotka määrittävät eri sivujen väliset suhteet. Tärkeimmät sivut ovat pääsivuja, ja näillä on alasivuja sisältörakenteen seuraavilla tasoilla.
Sivujen tasojen määrä kannattaa yleensä pitää pienenä. Hyvä nyrkkisääntö on, että useamman kuin kolmen tason sivuja ei käytetä kuin poikkeustapauksissa:
Taso 1: Pääsivu (esim. ”Palvelut”)
Taso 2: Alasivu (esim. ”Verkkopalvelut”)
Taso 3: Alasivun alasivu (”Verkkosivujen ylläpito ja jatkokehitys”)
Verkkopalvelun valikot taas kannattaa toteuttaa niin, että ainakin toisen tason sivuille on mahdollista päästä suoraan valikosta klikkaamalla, ilman vierailua päätason sivulla. Tämä tekee verkkopalvelusta käytettävämmän, kun tarvittavien klikkauksien määrä on pienempi.
Sivujen määrä
Verkkopalvelun sivujen määrään kannattaa suhtautua kriittisesti. Mitä enemmän sivuja on, sitä hankalampaa on toteuttaa selkeä ja helposti hahmotettava sisältörakenne.
Toisaalta on kuitenkin hyvä käsitellä toisistaan selkeästi poikkeavat aiheet omilla sivuillaan. Tämä on hyvä ratkaisu sekä verkkopalvelun käytettävyyden että hakukonelöydettävyyden kannalta. Hakukoneet suosivat sivuja, jotka keskittyvät tiettyyn aiheeseen. Käyttäjälle taas on tärkeää, että sivulla on kaikki tarvittavat tiedot käsiteltävästä aiheesta.
Tunnista kohderyhmäsi ja tavoitteesi
Paras sisältö kuvaa halutun asian selkeästi ja ymmärrettävästi. Verkkopalvelun käyttäjä tyypillisesti etsii jotain tiettyä tietoa tai haluaa saada jonkin asian hoidettua. Laadukas sisältö tekee tämän käyttäjälle helpoksi ja myös ohjaa käyttäjän toimintaa verkkopalvelussa.
Eri kohderyhmillä on verkkopalvelussa omat tarpeensa, jotka täytyy huomioida sisällön suunnittelussa. Laadukas verkkosivusto palvelee eri kohderyhmiä, kuten uusia ja nykyisiä asiakkaita, omaa henkilöstöä ja työnhakijoita sekä kumppaneita ja median edustajia.
Sisällön suunnittelu kannattaakin aloittaa pohtimalla, kenelle verkkopalvelu on tarkoitettu ja mitä mikäkin kohderyhmä verkkopalvelulta odottaa. Mitä paremmin käyttäjien tarpeet tunnetaan, sitä varmemmin sisältö palvelee eri käyttäjäryhmiä.
Käyttäjien tarpeiden tunnistamisessa voidaan hyödyntää käyttötapausesimerkkejä. Tämä tarkoittaa karikatyyrisia kuvauksia erilaisista käyttäjistä ja heidän erilaisista tarpeistaan. Esimerkiksi voidaan pyrkiä kuvaamaan, miten ja millaista sisältöä uusi asiakas verkkopalvelusta etsii ja millaiset toiminnallisuudet auttaisivat häntä eteenpäin ostopolulla.
Erityisen tärkeää sisällön suunnittelemisessa on huomioida verkkopalvelun tavoitteet. Hyvä sisältörakenne ja sisältö kannustavat käyttäjää toimimaan verkkopalvelussa halutulla tavalla – olipa tarkoituksena tiedon jakaminen, yhteystietojen kerääminen tai vaikka tuotteiden ja palveluiden suora myynti
Hakukonekäyttäytymisestä ideoita sisältöihin
Tärkeä työkalu sisällön suunnittelussa ovat hakukoneet. Tutkimalla ihmisten hakukonekäyttäytymistä, saadaan arvokasta oppia sisältöön liittyvistä tarpeista ja toiveista:
- mistä aiheista ihmiset hakevat tietoa
- millaisilla hakusanoilla tietoa haetaan
- kuinka paljon hakuja eri aiheista ja eri hakusanoilla on
- mistä verkkopalveluista ihmiset nyt parhaiten löytävät hakemansa tiedon?
Kokonaan uuden verkkopalveluun suunnittelun tueksi saadaan tietoa esimerkiksi Googlen avainsanatyökalusta. Jos ollaan uudistamassa olemassa olevaa verkkopalvelua, voidaan selvitys aloittaa tutustumalla verkkopalvelun analytiikkaan. Useimmissa verkkopalveluissa on myös käytössä hakukoneiden, kuten Googlen työkaluja, jotka auttavat tiedon keräämisessä.
Tämän tiedon avulla parannetaan sisällön vastaavuutta ihmisten tarpeisiin ja hakukoneissa tehtyihin hakuihin. Kun hakukonekäyttäytyminen huomioidaan heti alusta alkaen, rakennetaan myös perusta hyvälle hakukonelöydettävyydelle.
Hakukoneoptimointi parantaa näkyvyyttä
Hakukoneoptimointi tarkoittaa kaikkia niitä toimenpiteitä, joilla parannetaan verkkosivujen, verkkokauppojen ja muiden verkkopalveluiden löytymistä hakukoneilla. Hyvin tehty hakukoneoptimointi tuottaa verkkopalveluihin laadukasta kävijäliikennettä ja parantaa tuloksia.
Verkkopalvelun sisältörakenne ja sisältö ovat hakukoneoptimoinnin kulmakiviä. Keinoja hakukonelöydettävyyden parantamiseen on monia:
- Sijoitetaan tärkeimmät sivut verkkopalvelun hierarkiassa ensimmäiseksi ja pidetään sisältörakenne selkeänä.
- Käytetään otsikoissa, leipäteksteissä ja kuvien nimeämisessä termejä, joita ihmiset käyttävät hakukonehauissaan.
- Kirjoitetaan verkkopalvelun kaikille sivuille otsikot (”title”) ja kuvaustekstit (”meta description”) hakukoneita varten.
- Tehdään sisällöistä riittävän laajoja, jotta hakukoneet huomioivat sisällön mahdollisimman hyvin. Tavoitetasoksi voidaan ottaa esimerkiksi noin 300 sanaa per sivu. Lisäksi muista pyytää verkkopalvelun toteuttajalta teknistä hakukoneoptimointia, joka sisällön ohella parantaa uuden palvelusi näkyvyyttä hakukoneissa.
Tekstin tyyli ja määrä
Tekstin tyyli valitaan verkkopalvelun omistajan puhetavan (”tone of voice”) mukaan. Se voi esimerkiksi olla jäykkä tai rennompi, informatiivinen tai enemmän tunteisiin vetoava. Verkkopalvelu on yksi brändisi ilmentymä, joten on tärkeää, että sisällön tyyli herättää käyttäjissä toivottuja mielikuvia.
Hakukoneet arvostavat sivuja, joissa on runsaasti tiettyä aihetta koskevaa sisältöä. Tavoitteeksi voidaan ottaa esimerkiksi 300 sanaa. Tämä ei kuitenkaan ole täsmällinen tai ehdoton määrä, mutta karkea työluku sisällön suunnitteluun. Tekstin määrässä on syytä huomioida tekstin sujuvuus ja luettavuus. Määrää ei siis kannata liikaa paisuttaa vain hakukoneita varten.
Tekstien kirjoittamisessa on syytä myös huomioida eri päätelaitteet, joilla ihmiset käyttävät verkkopalvelua. Esimerkiksi pitkät tekstikappaleet toimivat huonosti älypuhelimissa, koska tekstien silmäiltävyys kärsii ja kappaleet näyttävät raskailta. Väliotsikoiden käyttäminen ja sisältöjen huolellinen muotoilu julkaisujärjestelmässä ovat oleellinen osa sisällön toteutusta.
Sisältöjen syöttäminen ja muotoilut
Sisältöjen syöttäminen verkkopalveluun tehdään sisällönhallintatyökalulla, kuten WordPressillä. Kun kyseessä on olemassa olevan verkkopalvelun uudistus, ensin yleensä kopioidaan sisällöt vanhasta verkkopalvelusta uuteen. Tämä sujuu helpoiten uuden verkkopalvelun toteuttajalta.
Tärkeää kuitenkin olisi, että sisällöt käydään tässä kohtaa huolellisesti läpi ja tehdään tarpeen mukaan karsintaa, päivityksiä ja kokonaan uusia sisältöjä. Jos sisällöt uudistetaan kokonaisuudessaan, ei vanhoja sisältöjä kannata kopioida ollenkaan.
Sisältöjen syöttämisen yhteydessä tehdään myös tekstien muotoilut. Nämä ovat oleellinen osa luettavaa ja käytettävyydeltään toimivaa verkkopalvelua. Muotoiluja ovat muun muassa:
- pääotsikot ja väliotsikot
- ingressit
- verkkopalvelun sisäiset linkitykset ja linkit muihin verkkopalveluihin
- lihavoinnit
- luetelmat (”bullet-listat”)
- videoupotukset (esim. YouTube).
Pähkinänkuoressa
Ilman laadukasta sisältöä verkkopalvelusta ei ole oikein mihinkään. Toimiva verkkopalvelun sisältö palvelee kattavasti eri kohderyhmiä. Sisältö on helppo hahmottaa ja selaaminen eri sisältöjen välillä sujuvaa.
Sisältörakenteen ja sisällön suunnittelussa voidaan tehokkaasti hyödyntää tietoa ihmisten hakukonekäyttäytymisestä. Samalla luodaan perusta vahvalle hakukonelöydettävyydelle, kun tiedetään mitä, miten ja kuinka paljon ihmiset hakevat tietoa.
Tekstien tyyli valitaan verkkopalvelun omistajan puhetavan mukaan. Sisällön määrässä huomioidaan sekä hakukonelöydettävyys että tekstin selkeys. Pidemmistäkin teksteistä saadaan sujuvasti luettavia, kun muotoilut tehdään huolellisesti.
Terveisin
Ida
Ida Andersson
Ida Andersson on Into-Digitalin ensimmäinen palvelu- ja sisältömuotoilija, ex-projektipäällikkö ja kanien ystävä.
ida.andersson@into-digital.fi 040 024 2100