Suomen suosituin urheilusarja, jääkiekon Liiga, uudisti verkkosivunsa. Kiekkofanit olivat pettyneitä uudistukseen, ja turhautuminen valui sosiaaliseen mediaan ja iltapäivälehtien sivuille. Miksi keskeneräisen palvelun julkaiseminen on riski? Miten hallita riskiä?

Jääkiekko on vuodesta toiseen Suomen suosituin urheilulaji. Otteluita seurataan jäähalleissa, suorien televisiolähetysten ääressä, kanavapakettien tallenteilta ja sopivassa välissä kännykältä. Koronarajoitteet purivat kovin hallien katsojamääriin, mutta Liigan suosio ei hiipunut. Vuoden 2020 lokakuussa katsojia kertyi yhden viikon aikana televisioiden ja älylaitteiden ääreen 1,2 miljoonaa.

Uudistus ei vastannut fanien odotuksiin

Paine Liigan sivuston uudistukselle on ollut varmasti suuri. Katsojaluvuista päätellen kysyntää verkkopalvelulle riittää, minkä on todistanut myös Liigan verkkosivuilla olleet suoriutumisongelmat. Ottelutilastojen, pistepörssien ja sarjataulukoiden reaaliaikainen seuraaminen kiinnostaa faneja.

Elokuussa julkaistu Liigan uudistettu verkkosivusto sai kuitenkin turhautuneilta faneilta kritiikkiä heti ensimmäisestä päivästä lähtien. Muun muassa mobiilikäytettävyys ja tilastojen luotettavuus ovat saaneet kylmää kyytiä. Liigan toimitusjohtaja vahvistikin pian, että sivusto on edelleen kesken. Vanhatkin nettisivut ovat edelleen käytössä, ja ilmeisesti osa tiedoista päivittyy sinne uusia sivuja luotettavammin.

Syitä keskeneräisen palvelun julkaisuun voi olla lukuisia, mutta sivustoa selaillessa herää kysymys, onkohan riskejä pohdittu loppuun asti?

Kiukkua ja muita riskejä

Käyttäjät nimittäin ovat armottoman malttamattomia. Jos sivun lataaminen kestää useita sekunteja – siirrytään muualle. Jos olennaisin tieto ei löydy heti etusivulta – takaisin Googleen. Jos sivuston ulkoasu ei näytä luotettavalta – sisältö ei vakuuta. Sivuston vierailijoiden luottamusta ei kannata pettää, koska heidät on vaikea houkutella takaisin.

Keskeneräisyydellä voi tehdä hallaa myös uuden verkkopalvelun näkyvyydelle. Esimerkiksi jos sivuston hakukoneoptimointi jää puolitiehen eikä sivuille ole lisätty kunnon metatekstejä, voi uuden sivuston näkyvyys tipahtaa hakukoneissa nopeastikin.

Jos uutta sivustoa ei ole optimoitu nopeudenkaan suhteen, hakualgoritmien suosio on vieläkin kauempana. Googlen PageSpeed Insights -työkalu on näppärä tapa testata nopeasti sivuston nopeutta. Valitettavasti Liigan uuden sivuston esitys Googlen nopeustyökalun analyysin perusteella on vertaansa vailla.

Viimeistelemättömyydellä voi ampua myös omaa brändiään jalkaan. Me Intolla ajattelemme, että verkkopalvelu on tärkein yksittäinen markkinointiviestinnän väline. Jos verkkopalvelun ilme ja visuaalinen suunnittelu on ristiriidassa muun brändin kanssa, on hankala luoda itsestään vakuuttavaa kuvaa. Puhumattakaan huolimattomasti suunnitellusta käyttökokemuksesta, mikä ei myöskään lisää käyttäjän luottamusta brändiin.

MVP – sopivasti kesken

Joskus julkaisua ei vain voi lykätä, mutta mihin paniikin keskellä kannattaa kiinnittää huomiota?

Startup-maailmassa puhutaan MVP:stä eli minimum viable productista. Ajatuksena on, ettei tuotetta hiota täydelliseksi timantiksi, vaan tärkeimmät ominaisuudet sisältävä raakile saatetaan mahdollisimman ripeästi käyttäjien testiin. Jos tuote ei kiinnosta, voidaan se hylätä ja keskittää säästynyt aika ja energia muuhun. Jos taas tuote kiinnostaa, voi jo tehtyä työtä lähteä kehittämään eteenpäin.

Sama pätee myös verkkopalveluun: olennaisimmat asiat ensin kuntoon ja sitten lähdetään viilaamaan yksityiskohtia. Sivuston sisäinen ennustava haku ei ole tärkein ominaisuus pienehköllä sivustolla. Animoidut painikkeet näyttävät hienolta, mutta eivät olennaisesti muuta käyttökokemusta. Huolella suunniteltu meganavigaatio parantaa käyttökokemusta, mutta ei prioriteeteissa korvaa sivuston latausnopeutta.

Vanhana (SM-)Liiga-fanina ainakin minun keskeinen käyttötapani lätkäsivustolla on ottelutulosten ja otteluohjelman seuranta. En tiedä, onko uuden liiga.fi:n toiminnallisuus näiden asioiden haarukointiin kesken vai yksinkertaisesti susihuono. Tämän käyttötapauksen tunnistaminen ja toteuttaminen olisi kuitenkin ollut hyvä löytyä MVP-listalta.

Priorisointia, priorisointia

Kun on hyväksyttävä, että jotkin asiat eivät tule valmiiksi, on jäljellä oleva aika keskitettävä siihen, että julkaistava kokonaisuus ei saa käyttäjää kiukkuiseksi.

Älä jumitu kunnianhimoiseen sisältösuunnitelmaan. Suurin osa käyttäjistä ei todennäköisesti edes huomaa ei-kriittisen sisällön puuttumista. Tai sitä, että uudistamistarpeista huolimatta vanhan sivuston sisältöä on siirretty sellaisenaan uudelle saitille. Ei täydellistä, mutta riittävän hyvää.

Joskus keskeneräisen verkkopalvelun julkaisu voi olla myös strateginen valinta. Jos vanhan sivuston latausnopeus sakkaa ja muutenkin on vaikea päästä näkyviin Googlen ensimmäiselle sivulle, kannattaa asialle tehdä nopeasti jotain. Suppeakin uusi verkkopalvelu on parempi kuin vanha viritelmä, jota ei löydä muuten kuin verkkosivun osoitteen muistamalla.

Sivuston pikainen uudistaminen voi tulla tarpeeseen myös, jos brändi ei näy ja tunnu nykyisellä sivustolla. Ehkä brändi-ilme on muutettu kertarysäyksellä tai se on elänyt vuosien saatossa. Joka tapauksessa verkkopalvelu on yksi olennaisimmista brändin rakennuspalikoista, joten vanhentuneella sivustolla ei brändikokemusta kovin pitkälle toteuteta. Tässä tapauksessa erityisesti etusivun, laskeutumissivujen ja olennaisimpien toimintojen ulkonäköön ja käyttökokemukseen kannattaa satsata suurimmat paukut ennen ensimmäisen version julkaisua.

Riittävän hyvä raakile

Liigan verkkosivu-uudistus on hyvä muistutus siitä, että hätäilty julkaisu voi olla aikamoinen karhunpalvelus itselle. Etenkin tapauksessa, jossa on kansallisella tasolla merkittävä toimija, jonka verkkopalvelulla kävijäkuntaa riittäisi ja fanien tarpeetkin olisi suhteellisen helposti tunnistettavissa. Muutamaan verkkopalvelusuunnittelun syntiinkin on langettu.

Olisiko napakalla priorisoinnilla ja olennaisimpien osasten viilauksella saatu raakile ihan oivalliseksi? Todennäköisesti.

Nyrkkisääntönä: jos keskeneräistä verkkopalvelua ei saada julkaistua vanhaa parempana, on syytä miettiä, missä vaiheessa mentiin hutiin.

Aapo Mäki on Into-Digitalin toimitusjohtaja, intohimoinen myyjä, verkkopalvelusuunnittelun moniottelija ja FC Barcelona -fani.

Aapo Mäki, CEO

Työt