Miten valita WordPress-toimisto

Miksi toimiston valinta ratkaisee enemmän kuin alusta

WordPress on maailman suosituin julkaisujärjestelmä, ja sillä voi tehdä melkein mitä tahansa: pienen yrityssivuston, pörssiyhtiön sijoittajasivut tai verkkokaupan, joka on integroitu toiminnanohjaukseen. Juuri siksi alusta ei kerro toimistosta mitään. Sama WordPress on käytössä sekä kotisivupalvelulla, jossa sivut tehdään viikossa, että toimistolla, joka tekee sadan henkilötyöpäivän verkkopalvelun.

Kun kilpailutatte WordPress-toimistoa, ette siis vertaile alustoja. Vertailette tekijöitä, prosesseja ja sitä, mitä tapahtuu julkaisun jälkeen. Seuraavat seitsemän kysymystä auttavat siinä.

1. Onko toimistolla näyttöjä teidän kokoisistanne hankkeista?

Referenssilista on helppo koota, mutta se ei vielä kerro, onko toimisto tehnyt juuri sellaisen sivuston kuin te tarvitsette. Pyytäkää kolme referenssiä, jotka vastaavat omaa hankettanne kooltaan, toimialaltaan ja teknisiltä vaatimuksiltaan. Pyytäkää lupa soittaa yhdelle referenssiasiakkaalle.

Mitä kysyä

• Mikä oli teidän roolinne tässä projektissa: suunnittelu, toteutus, ylläpito vai kaikki?
• Kuinka moni projektin tekijöistä on yhä talossa?
• Mitä sivustolle on tehty julkaisun jälkeen?

Viimeinen kysymys on tärkein. Julkaisu on projektin loppu, mutta sivuston elinkaaren alku. Toimisto, joka osaa kertoa, miten referenssisivusto on kehittynyt kahden vuoden aikana, on todennäköisesti kumppani, ei pelkkä toimittaja.

Meidän näyttömme löytyvät töistämme. Suomen WordPress-yhteisössä tunnettu Vierityspalkki on arvioinut meidät Suomen kokeneimmaksi WordPress-toimistoksi, WooCommerce-toimistoksi ja integraatioiden tekijäksi. Arvio on Vierityspalkin, ei meidän omamme.

2. Miten projekti etenee, ja kuka vastaa mistäkin?

Verkkosivuhanke on ohjelmistoprojekti. Se onnistuu, kun sillä on vaiheet, aikataulu ja selkeät vastuut. Pyytäkää toimistoa kuvaamaan prosessinsa aloituksesta julkaisuun. Jos vastaus on ”sovitaan projektin alussa”, prosessia ei ole.

Hyvä prosessi näyttää suunnilleen tältä:

1. Aloitus: sopimus, projektisuunnitelma, aikataulu, vastuut
2. Määrittely ja suunnittelu: mitä tehdään, kenelle ja miksi, kirjallisena
3. Tekninen toteutus lyhyissä jaksoissa, joissa asiakas näkee tuloksia säännöllisesti
4. Lopputestaus: toiminnallisuudet, selaimet, saavutettavuus, suorituskyky
5. Sisällönsyöttö ja hyväksyntätestaus, joissa asiakas käyttää sivustoa oikeasti
6. Julkaisu
7. Huolenpito

Olemme kuvanneet oman prosessimme vaihe vaiheelta artikkelissa Ostajan opas: verkkosivuprojektin vaiheet. Meillä toteutus etenee kahden viikon sprinteissä, ja asiakas pääsee syöttämään sisältöä jo teknisen toteutuksen aikana, ei vasta sen jälkeen.

Mitä kysyä

• Kuinka usein näemme valmista työtä projektin aikana?
• Missä vaiheessa sisällönsyöttö alkaa?
• Kuka on projektipäällikkömme, ja kuinka monta projektia hänellä on samaan aikaan?

3. Miten hinta muodostuu, ja kerrotaanko se etukäteen?

Verkkosivun hinnalle on alalla viisi yleistä mallia: kiinteä hinta, osittain kiinteä hinta, tavoitehinta, kustannusarvio ja tuntilaskutus. Jokaisella on paikkansa, mutta ostajan pitää tietää, mitä mallia tarjous käyttää ja mitä se tarkoittaa, jos hanke muuttuu matkalla.

Kaksi varoitusmerkkiä:

• Kiinteä hinta ilman tarkkaa ratkaisukuvausta. Kukaan ei voi luvata kiinteää hintaa tietämättä, mitä tehdään. Jos tarjous on kiinteä, mutta sisältö on yhden sivun mittainen, joku maksaa erotuksen myöhemmin.
• Kustannusarvio. Jos tiedetään, mitä tehdään, miksi hinta ei ole kiinteä? Jos ei tiedetä, mihin arvio perustuu?

Me tarjoamme perusverkkopalvelut kiinteään hintaan. Se tarkoittaa, että kysymme, tarkennamme ja haastamme tarjousvaiheessa enemmän kuin moni muu. Hinnoittelumallit on avattu artikkelissa Verkkosivuston hinnoittelun 5 yleisintä vaihtoehtoa, ja hinnan osatekijät artikkelissa Ostajan opas: verkkosivun hinta.

Mitä kysyä

• Mikä hinnoittelumalli tarjouksessa on, ja miten lisätyöt tunnistetaan?
• Mitä henkilötyöpäivä maksaa, ja mitä siihen sisältyy?
• Kuinka suuri osa hinnasta on projektinjohtoa? (Meillä tyypillisesti 10–15 %.)

4. Mitä tapahtuu julkaisun jälkeen?

Tämä on kysymys, joka jää kilpailutuksissa useimmin kysymättä ja jonka vastaus maksaa eniten. WordPress-sivusto tarvitsee ydinpäivitykset, lisäosien päivitykset, valvonnan ja jonkun, jolle soittaa, kun lomake lakkaa toimimasta perjantaina kello 16.

Sopikaa ylläpidosta ennen julkaisua. Selvittäkää, mitä kuukausihintaan kuuluu ja mitä ei: sisältyvätkö lisäosien päivitykset, kuka valvoo sivustoa, mikä on vasteaika kriittisessä virheessä ja miten jatkokehitys hinnoitellaan.

Meillä Huolenpito sisältää ennakoivan seurannan, WordPress- ja lisäosapäivitykset, nopeat korjaukset kriittisissä virhetilanteissa ja päivittäisen tuen sivuston ylläpitäjille. Pienempien sivustojen ylläpito maksaa 150 €/kk, laajempien verkkopalveluiden esimerkiksi 350 €/kk. Jatkokehitys arvioidaan ja hinnoitellaan aina erikseen, koska asiakkaan ei pidä maksaa työstä, jota ei tehdä.

Mitä kysyä

• Mitä kuukausihinta sisältää, ja mitä laskutetaan erikseen?
• Mikä on vasteaika, kun sivusto on nurin?
• Ehdotatteko itse kehityskohteita, vai reagoitteko vain pyyntöihin?

5. Kuinka nopeasti tietoturvapäivitykset asennetaan?

Kesällä 2026 WordPressin ydinkoodista löytyi kaksi haavoittuvuutta, joita hyödynnettiin laajasti myös Suomessa. Toimivat hyökkäystyökalut ilmestyivät verkkoon tunneissa julkistuksesta. ”Päivitämme ensi viikolla” ei ole enää suunnitelma vaan riski.

Kysykää toimistolta, miten kriittiset tietoturvapäivitykset hoidetaan: automaattisesti, tunneissa vai seuraavassa sovitussa huoltoikkunassa. Kysykää myös, miten lisäosat valitaan, koska suurin osa WordPress-haavoittuvuuksista on lisäosissa, ei ytimessä.

Kirjoitimme kesän tapauksista tarkemmin artikkelissa WordPressin tietoturva-aukot: mitä oikein tapahtuu?

Mitä kysyä

• Missä ajassa kriittinen ydinpäivitys on asennettu asiakassivustoille?
• Kuka päättää, mitä lisäosia sivustolle asennetaan?
• Otetaanko varmuuskopiot, ja onko palautus testattu?

6. Autetaanko sisällön kanssa?

Sivusto ilman sisältöä on tyhjä lohkopohja. Sisältö on useimmiten asiakkaan vastuulla, ja se on myös se työvaihe, jossa aikataulut venyvät. Hyvä toimisto ei jätä asiakasta yksin sisällönsyötön kanssa: se kouluttaa käyttäjät, on tavoitettavissa syötön aikana ja kertoo etukäteen, kuinka paljon sisältöä sivusto tarvitsee.

Meidän periaatteemme on, että annamme kalan ja opetamme kalastamaan. Sisältötyö on kuvattu artikkelissa Verkkosivuston sisällöntuotannon ABC.

Mitä kysyä

• Kuka kirjoittaa tekstit, ja milloin niiden pitää olla valmiina?
• Sisältyykö sisällönsyöttökoulutus tarjoukseen?
• Mitä tapahtuu, jos sisältö myöhästyy?

7. Onko toimistolla kokemusta teidän integraatioistanne?

Jos sivuston pitää siirtää tietoa CRM-järjestelmään, uutiskirjetyökaluun, toiminnanohjaukseen tai tuotetietojärjestelmään, integraatiot ovat hankkeen kallein ja epävarmin osa. Ne riippuvat kolmannen osapuolen järjestelmistä ja usein niiden ylläpitäjien työajasta.

Kysykää, onko toimisto integroinut WordPressin juuri teidän järjestelmiinne aiemmin. Yksisuuntainen lomake-CRM-integraatio on eri asia kuin kaksisuuntainen tuotetietojen synkronointi verkkokauppaan. Meillä yksinkertaiset yksisuuntaiset integraatiot alkavat noin 1 000 eurosta, laajemmat nousevat nopeasti tuhansiin.

Mitä kysyä

• Mihin järjestelmiin olette integroineet WordPressin viimeisen vuoden aikana?
• Kuka vastaa, jos integraatio katkeaa kolmannen osapuolen päivityksen takia?

Mitä tarjouspyyntöön kannattaa kirjoittaa

Hyvä tarjouspyyntö tuottaa hyviä tarjouksia. Kirjoittakaa siihen ainakin:

• Miksi sivusto uudistetaan ja mitä sen pitää saada aikaan
• Kenelle sivusto on, ja mitä nämä ihmiset sivustolla tekevät
• Sisältöjen määrä ja kieliversiot
• Integraatiot, myös ne, joista ette ole varmoja
• Budjettihaarukka
• Kuka teillä päättää ja kuka tekee

Budjetin kertominen ei heikennä neuvotteluasemaanne. Se säästää kaikkien aikaa ja kertoo toimistolle heti, onko kyse 15 000 vai 100 000 euron hankkeesta. Ne ovat eri projekteja.

Usein kysyttyä

Yhteenveto

Toimiston valinta on tärkein yksittäinen päätös verkkosivuhankkeessa, ja se tehdään yleensä nopeimmin. Seitsemän kysymystä, kolme oikeaa referenssiä ja tarjouspyyntö, jossa budjetti on kerrottu, riittävät erottamaan kumppanit pelkistä toimittajista.

Tsemppiä kilpailutukseen. Ja jos haluatte kysyä nämä kysymykset meiltä, ota yhteyttä.

Aapo Mäki

CEO / Senior Service Designer, partner

Tämä artikkeli on osa Ostajan opas -blogisarjaa, jossa kokoamme vinkkejä verkkopalvelun – eli verkkosivun, verkkokaupan tai verkkosovelluksen – hankinnasta vastaaville tahoille.